Puhetta tiivistettynä tekstinä. Olennaisen ilmaiseminen televisio-ohjelmien ruututekstityksissä
Sillanpää, Susanna (2010)
2010
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Ruututekstitystä eli televisioruudulla tekstinä näkyvää käännöstä käytetään Suomessa yleisesti muun muassa vieraskielisten televisiosarjojen kääntämiseen. Ruututekstitykset kuuluvat Suomen luetuimpiin teksteihin. Ruututekstityksen tekemiseen on olemassa ohjeita ja suosituksia, joiden pohjalta olen muodostanut tässä tutkimuksessa tarkasteltavan olennaisen ilmaisemisen normin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten olennaisen ilmaisemisen normi toteutuu aineiston ruututekstityksissä eli ilmaistaanko niissä olennainen. Jaan normin pienempiin osiin, joiden kautta käyn läpi, kuinka usein normia noudatetaan ja kuinka usein sitä rikotaan. Ruututekstityksissä olennaisen ilmaiseminen on erittäin tärkeää, mutta myös varsin haastavaa. Puheen kääntäminen kirjoitetuksi tekstiksi on jo itsessään haaste, ja lisäksi kääntäjän on huomioitava muun muassa ruudulla käytettävissä oleva tila ja aika.
Aineisto koostuu litteroimistani kahden televisiosarjan puheesta ja ruututekstityksistä. Puhetta ja ruututekstitystä vertaamalla selvitän, ilmaistaanko olennainen. Tässä huomioin myös audiovisuaalisen kontekstin eli kuvan ja äänen sekä asiayhteyden. Ruututekstitystä on yhteensä 620 repliikkiä. Repliikillä tarkoitetaan yhdellä kertaa ruudulla näkyvää tekstikokonaisuutta. Aineistossa on 310 repliikkiä saippuasarjan kahdesta jaksosta ja 310 repliikkiä toimintasarjan kahdesta jaksosta. Kustakin neljästä jaksosta aineistossa on siis 155 repliikkiä. Tutkittavat jaksot ovat kahdesta keskenään erilaisesta televisiosarjasta ja kaikilla neljällä jaksolla on eri kääntäjä, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva normin toteutumisesta.
Tutkimus osoittaa, että olennaisen ilmaisemisen normia on noudatettu lähes täysin aineiston ruututekstityksissä. Sitä on rikottu ainoastaan yhdessä jaksossa, mutta tässäkin jaksossa normia on suurimmaksi osaksi noudatettu. Lähes kaikissa aineiston repliikeissä on siis ilmaistu olennainen, osassa pelkän ruututekstityksen välityksellä ja osassa esimerkiksi kuvan, äänen ja/tai asiayhteyden avustuksella. Saippuasarjan ja toimintasarjan ruututekstitysten välillä ei aineistossa ilmene merkittäviä eroja normin noudattamisessa. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että ruututekstityksessä pystytään suurimmaksi osaksi ilmaisemaan olennainen siitä huolimatta, että siihen sisältyy paljon erilaisia haasteita.
Aineisto koostuu litteroimistani kahden televisiosarjan puheesta ja ruututekstityksistä. Puhetta ja ruututekstitystä vertaamalla selvitän, ilmaistaanko olennainen. Tässä huomioin myös audiovisuaalisen kontekstin eli kuvan ja äänen sekä asiayhteyden. Ruututekstitystä on yhteensä 620 repliikkiä. Repliikillä tarkoitetaan yhdellä kertaa ruudulla näkyvää tekstikokonaisuutta. Aineistossa on 310 repliikkiä saippuasarjan kahdesta jaksosta ja 310 repliikkiä toimintasarjan kahdesta jaksosta. Kustakin neljästä jaksosta aineistossa on siis 155 repliikkiä. Tutkittavat jaksot ovat kahdesta keskenään erilaisesta televisiosarjasta ja kaikilla neljällä jaksolla on eri kääntäjä, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva normin toteutumisesta.
Tutkimus osoittaa, että olennaisen ilmaisemisen normia on noudatettu lähes täysin aineiston ruututekstityksissä. Sitä on rikottu ainoastaan yhdessä jaksossa, mutta tässäkin jaksossa normia on suurimmaksi osaksi noudatettu. Lähes kaikissa aineiston repliikeissä on siis ilmaistu olennainen, osassa pelkän ruututekstityksen välityksellä ja osassa esimerkiksi kuvan, äänen ja/tai asiayhteyden avustuksella. Saippuasarjan ja toimintasarjan ruututekstitysten välillä ei aineistossa ilmene merkittäviä eroja normin noudattamisessa. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että ruututekstityksessä pystytään suurimmaksi osaksi ilmaisemaan olennainen siitä huolimatta, että siihen sisältyy paljon erilaisia haasteita.