Perintö, testamentti ja verosuunnittelu
Silander, Juha Elis (2007)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Perintöön ja jäämistöön liittyvät seikat koskettavat lähes kaikkia ihmisiä, mutta ne ovat silti suhteellisen huonosti tunnettuja. Tutkielman tarkoituksena on antaa kattava kokonaiskuva perinnöstä, testamentista sekä perintöoikeuteen liittyvästä verosuunnittelusta. Tavoitteena on selvittää erityisesti, mikä on verosuunnittelun merkitys perintöverotuksessa ja mitä keinoja tulisi käyttää taloudellisesti parhaan tuloksen saavuttamiseksi.
Tutkielmassa tutustutaan aluksi perintöverotuksen asemaan suomalaisessa yhteiskun-nassa sekä pohditaan verosuunnittelun merkitystä perintösaantojen kohdalla. Luvussa kaksi selvitetään lakimääräisen perimysjärjestyksen perusperiaatteet sekä pohditaan rekisteröidyn parisuhteen ja avioehdon erityiskysymyksiä perintöoikeuden näkökulmasta. Testamenttiin tutustutaan niin muotovaatimusten, pätemättömyyskysymysten kuin myös testamenttilajien osalta. Perintöverotusta tarkasteltaessa selvitetään erityisesti veronalaisen omaisuuden arvostamista sekä niitä kriteereitä, joiden avulla maksettavaksi tuleva perintövero määrätään. Tutkielman loppuosassa, luvuissa viisi ja kuusi, perehdytään perintöverotukseen liittyviin verosuunnittelumahdollisuuksiin. Tarkastelussa ovat sekä kuoleman varalle että perittävän kuoleman jälkeen tehtävät verosuunnittelun muodot. Tutkielman aineistona käytetään oikeustieteellisen kirjallisuuden lisäksi erityisesti hallituksen esityksiä sekä perintöverotuksesta kirjoitettuja artikkeleita.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että hyvin toteutetulla verosuunnittelulla on mahdollista saavuttaa merkittäviäkin taloudellisia hyötyjä. Erityisesti puolisolle annetun hallintaoikeustestamentin ja lahjoiksi nimettyjen ennakkoperintöjen avulla saadaan perintöveroa huomattavasti pienennettyä. Myös henkilövakuutuksiin pohjautuvaa vero-suunnittelua voidaan pitää tuloksellisesti merkittävänä. Verosuunnittelun menestyksekäs toteuttaminen edellyttää kuitenkin kattavaa tietoa perintöverotuksesta ja se ei näin ole kaikkien tasapuolisesti hyödynnettävissä. Perintöverotuksen mahdollinen keveneminen tulevaisuudessa saattaa kuitenkin muuttaa tilannetta huomattavasti nykyisestä.
Tutkielmassa tutustutaan aluksi perintöverotuksen asemaan suomalaisessa yhteiskun-nassa sekä pohditaan verosuunnittelun merkitystä perintösaantojen kohdalla. Luvussa kaksi selvitetään lakimääräisen perimysjärjestyksen perusperiaatteet sekä pohditaan rekisteröidyn parisuhteen ja avioehdon erityiskysymyksiä perintöoikeuden näkökulmasta. Testamenttiin tutustutaan niin muotovaatimusten, pätemättömyyskysymysten kuin myös testamenttilajien osalta. Perintöverotusta tarkasteltaessa selvitetään erityisesti veronalaisen omaisuuden arvostamista sekä niitä kriteereitä, joiden avulla maksettavaksi tuleva perintövero määrätään. Tutkielman loppuosassa, luvuissa viisi ja kuusi, perehdytään perintöverotukseen liittyviin verosuunnittelumahdollisuuksiin. Tarkastelussa ovat sekä kuoleman varalle että perittävän kuoleman jälkeen tehtävät verosuunnittelun muodot. Tutkielman aineistona käytetään oikeustieteellisen kirjallisuuden lisäksi erityisesti hallituksen esityksiä sekä perintöverotuksesta kirjoitettuja artikkeleita.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että hyvin toteutetulla verosuunnittelulla on mahdollista saavuttaa merkittäviäkin taloudellisia hyötyjä. Erityisesti puolisolle annetun hallintaoikeustestamentin ja lahjoiksi nimettyjen ennakkoperintöjen avulla saadaan perintöveroa huomattavasti pienennettyä. Myös henkilövakuutuksiin pohjautuvaa vero-suunnittelua voidaan pitää tuloksellisesti merkittävänä. Verosuunnittelun menestyksekäs toteuttaminen edellyttää kuitenkin kattavaa tietoa perintöverotuksesta ja se ei näin ole kaikkien tasapuolisesti hyödynnettävissä. Perintöverotuksen mahdollinen keveneminen tulevaisuudessa saattaa kuitenkin muuttaa tilannetta huomattavasti nykyisestä.