Keiretsumallisen alihankinnan soveltuvuus Nokian yritysympäristöön
Siitarinen, Sari (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana oleva tutkimusongelma oli: Soveltuvatko keiretsujen autoteollisuuden alihankinnan edut ja tehokkuus hyödynnettäviksi ja siirrettäviksi Nokian matkapuhelinten valmistuksen alihankintajärjestelmään?
Tutkimuksen aineisto koottiin olemassa olevasta kirjallisuudesta aihepiireittäin, jotka olivat alihankinta, keiretsut, Japanin autoteollisuus ja Toyota sekä Nokia. Aineiston keräämisessä hyödynnettiin useita tietokantoja ja materiaali koostoi kotimaisesta sekä ulkomaisesta kirjallisuudesta ja artikkeleista. Tapaustutkimusta Nokiasta täydennettiin kyseisen yrityksen edustajan tiedonhankinnallisella henkilöhaastattelulla. Tutkimuksen Toyotaa käsittelevä osuus toteutettiin täysin jo olemassa olevaan tietoon perustuen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja tapaustutkimusta eli toiminnassa olevan tapahtuman tutkimusta. Työhön valittiin laadullinen tutkimusmenetelmä, koska sen avulla voitiin tarkastella alihankintatoiminnan yksityiskohtaisia rakenteita kahdessa yritysesimerkissä Toyota ja Nokia.
Tutkimuksen tuloksina todettiin, että alihankintatoimintaa on mahdollista kehittää keiretsumallisella alihankintatoiminnalla esimerkiksi parantamalla yhteistyötä ja -suhteita pääyrityksen ja alihankkijayrityksen välillä, toteuttamalla jatkuvaa parantamista sekä hyödyntämällä JOT-toimituksia. Keiretsun alihankintamallin soveltuvuudesta Nokian tämänhetkiseen yritysympäristöön todettiin, että koko keiretsun alihankintamallin käyttöönotto ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista Nokian yritysympäristössä. Nokian alihankintajärjestelmää voidaan kuitenkin kehittää ja tehostaa edellä mainituilla keiretsumallisen alihankinnan piirteillä.
Mikäli Nokia kehittäisi toimintaansa keiretsumallisen alihankinnan edullisilla piirteillä, alihankintasuhteista saavutettavat innovaatiot ja oppimisedut lisääntyisivät, niin kuin myös alihankkijoiden toteuttamat suoraan Nokiaa hyödyttävät investoinnit. Tuotantoon tulevat oikea-aikaiset toimitukset tehostaisivat tuotannon toimintaa, pienentäisivät varastointikustannuksia ja vapauttaisivat pääomia varastoinnin järjestämisestä muuhun käyttöön.
Tutkimuksen aineisto koottiin olemassa olevasta kirjallisuudesta aihepiireittäin, jotka olivat alihankinta, keiretsut, Japanin autoteollisuus ja Toyota sekä Nokia. Aineiston keräämisessä hyödynnettiin useita tietokantoja ja materiaali koostoi kotimaisesta sekä ulkomaisesta kirjallisuudesta ja artikkeleista. Tapaustutkimusta Nokiasta täydennettiin kyseisen yrityksen edustajan tiedonhankinnallisella henkilöhaastattelulla. Tutkimuksen Toyotaa käsittelevä osuus toteutettiin täysin jo olemassa olevaan tietoon perustuen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja tapaustutkimusta eli toiminnassa olevan tapahtuman tutkimusta. Työhön valittiin laadullinen tutkimusmenetelmä, koska sen avulla voitiin tarkastella alihankintatoiminnan yksityiskohtaisia rakenteita kahdessa yritysesimerkissä Toyota ja Nokia.
Tutkimuksen tuloksina todettiin, että alihankintatoimintaa on mahdollista kehittää keiretsumallisella alihankintatoiminnalla esimerkiksi parantamalla yhteistyötä ja -suhteita pääyrityksen ja alihankkijayrityksen välillä, toteuttamalla jatkuvaa parantamista sekä hyödyntämällä JOT-toimituksia. Keiretsun alihankintamallin soveltuvuudesta Nokian tämänhetkiseen yritysympäristöön todettiin, että koko keiretsun alihankintamallin käyttöönotto ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista Nokian yritysympäristössä. Nokian alihankintajärjestelmää voidaan kuitenkin kehittää ja tehostaa edellä mainituilla keiretsumallisen alihankinnan piirteillä.
Mikäli Nokia kehittäisi toimintaansa keiretsumallisen alihankinnan edullisilla piirteillä, alihankintasuhteista saavutettavat innovaatiot ja oppimisedut lisääntyisivät, niin kuin myös alihankkijoiden toteuttamat suoraan Nokiaa hyödyttävät investoinnit. Tuotantoon tulevat oikea-aikaiset toimitukset tehostaisivat tuotannon toimintaa, pienentäisivät varastointikustannuksia ja vapauttaisivat pääomia varastoinnin järjestämisestä muuhun käyttöön.