Retoriikka Suomen itsenäisyyspäivän juhlinnan televisiouutisoinnissa
Siirilä, Merja (2016)
Siirilä, Merja
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee tv-uutisten argumentaation keinoja itsenäisyyspäivän uutisointia televisiossa 6.12.2012. Analysoinnin kohteena ovat Yle1:n, MTV3:n ja Nelosen uutisten pääuutislähetykset itsenäisyyspäivän illalta. Työ tarkastelee kahta lähetystä kultakin kanavalta: yhtä lähetystä ennen itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa ja yhtä lähetystä ohjelman ajalta tai sen jälkeen.
Työn tavoitteena on hahmottaa eri uutislähetyksien argumentaation yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia päivän tapahtumien uutiskerronnassa. Menetelmänä sovellan retorista analyysia. Työ pohjautuu pääsääntöisesti Aristoteleen ja Perelmanin argumen-taatioteorioille ja yhdistelee täten klassista ja uutta retoriikkaa. Tutkielma selvittää, millaista kuvamateriaalia ja sanavalintoja televisiouutiset käyttävät korostaakseen päivän arvoa ja merkitystä. Uutisointi käynnistyy aamupäivällä, jolloin uutisaiheina ovat sankarivainajien kunnioittaminen ja vähävaraisten itsenäisyyspäivän juhlinta Hakaniemessä. Myöhemmin illalla painopiste uutisoinnissa siirtyy itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton tunnelmointiin.
Kaikki analysoidut tv-uutislähetykset korostavat itsenäisyyspäivän juhlinnan perinteitä ja tuovat esiin monia eri tapoja juhlistaa päivää. Tutkimuksessa selvisi, että televisiouutisissa suuri retorinen voima on haastateltavilla. He tuovat lähetykseen tunteita ja asiantuntevuutta. Ankkurin ja uutisten katsojan välinen retorinen yhteys täytyy huomioida jo uutislähetystä suunniteltaessa ja uutisjuttuja tehtäessä, sillä suora kommunikointi katsojan kanssa ei ole mahdollista. Liiallinen rentous lähetyksessä vie aiheilta uutiskärjen ja tehokkuuden. Täten ankkurilta odotetaan vakavahenkistä, mutta silti rentoa otetta uutisiin.
Puheen ja äänen lisäksi kuvamateriaalilla on oleellinen merkitys tv-lähetyksen retoriikassa. Kuvamateriaalissa nähtyjä tapahtumia on vaikea kiistää, toisin kuin esimerkiksi puhetta.
Työn tavoitteena on hahmottaa eri uutislähetyksien argumentaation yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia päivän tapahtumien uutiskerronnassa. Menetelmänä sovellan retorista analyysia. Työ pohjautuu pääsääntöisesti Aristoteleen ja Perelmanin argumen-taatioteorioille ja yhdistelee täten klassista ja uutta retoriikkaa. Tutkielma selvittää, millaista kuvamateriaalia ja sanavalintoja televisiouutiset käyttävät korostaakseen päivän arvoa ja merkitystä. Uutisointi käynnistyy aamupäivällä, jolloin uutisaiheina ovat sankarivainajien kunnioittaminen ja vähävaraisten itsenäisyyspäivän juhlinta Hakaniemessä. Myöhemmin illalla painopiste uutisoinnissa siirtyy itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton tunnelmointiin.
Kaikki analysoidut tv-uutislähetykset korostavat itsenäisyyspäivän juhlinnan perinteitä ja tuovat esiin monia eri tapoja juhlistaa päivää. Tutkimuksessa selvisi, että televisiouutisissa suuri retorinen voima on haastateltavilla. He tuovat lähetykseen tunteita ja asiantuntevuutta. Ankkurin ja uutisten katsojan välinen retorinen yhteys täytyy huomioida jo uutislähetystä suunniteltaessa ja uutisjuttuja tehtäessä, sillä suora kommunikointi katsojan kanssa ei ole mahdollista. Liiallinen rentous lähetyksessä vie aiheilta uutiskärjen ja tehokkuuden. Täten ankkurilta odotetaan vakavahenkistä, mutta silti rentoa otetta uutisiin.
Puheen ja äänen lisäksi kuvamateriaalilla on oleellinen merkitys tv-lähetyksen retoriikassa. Kuvamateriaalissa nähtyjä tapahtumia on vaikea kiistää, toisin kuin esimerkiksi puhetta.