Knut Hamsuns Victoria i två svenska översättningar
Siikanen, Annakatri (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmani materiaali koostuu Knut Hamsunin Victoria -romaanin kahdesta käännöksestä. Ensimmäinen käännös on vuodelta 1929 ja sen on kääntänyt Klara Johanson. Toinen käännös on vuodelta 1955 ja sen on kääntänyt Cilla Johnson.
Tutkimukseni tarkoituksena on ollut vertailla, kuinka nämä kaksi käännöstä eroavat sekä alkuperäistekstistään että toisistaan. Rajatakseni tutkimukseni aihetta olen päättänyt keskittyä lisäyksiin, poisjättöihin sekä semanttisiin virheisiin.
Materiaalin käsittelyä varten loin mallin, jonka avulla olen tutkimuksessani pyrkinyt kuvaamaan eroavaisuuksia alkuperäistekstin ja sen käännösten välillä. Mallin avulla olen pyrkinyt kuvaamaan myös sitä, millaisia lisäykset ja poisjätöt ovat ja millä kielen tasolla ne ovat tapahtuneet, esim. sana- vai lausetasolla. Mallini perustuu Rune Ingon malliin, johon olen tehnyt muutoksia ja lisäyksiä.
Tutkimuksessani olen käyttänyt sekä vertailevaa että kuvailevaa metodia. Lähtökohtani on ollut se, että vaikka käännösvaiheessa tapahtuneet muutokset eivät automaattisesti ole seurauksia virheestä vaan että niiden takana on jokin muu looginen selitys kuten se, että kääntäjä on halunnut painottaa jotain seikkaa enemmän kuin kirjailija on tehnyt.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että Klara Johanson on tehnyt enemmän lisäyksiä kuin poisjättöjä kun taas Cilla Johnson on tehnyt enemmän poisjättöjä kuin lisäyksiä. Käännöksellä on kuitenkin yleensä tapana olla pidempi kuin alkuperäistekstillään.
Suurin osa lisäyksistä ja poisjätöistä olivat lausetason lisäyksiä ja poisjättöjä. Myös fraasitason lisäyksiä ja poisjättöjä oli jonkin verran. Lause- sekä virketason lisäykset ja poisjätöt olivat kuitenkin melko harvinaisia.
Tutkimuksen perusteella on mahdollista todeta, että lisää tutkimusta kääntämisen saralla kaivattaisiin, sillä käännösteoreetikot ovat harvoin samaa mieltä käyttämistään malleista. Lisäksi malleja, jotka sopivat näinkin läheisten kielten, kuten norjan ja ruotsin, vertailemiseen, on harvoja.
Tutkimukseni tarkoituksena on ollut vertailla, kuinka nämä kaksi käännöstä eroavat sekä alkuperäistekstistään että toisistaan. Rajatakseni tutkimukseni aihetta olen päättänyt keskittyä lisäyksiin, poisjättöihin sekä semanttisiin virheisiin.
Materiaalin käsittelyä varten loin mallin, jonka avulla olen tutkimuksessani pyrkinyt kuvaamaan eroavaisuuksia alkuperäistekstin ja sen käännösten välillä. Mallin avulla olen pyrkinyt kuvaamaan myös sitä, millaisia lisäykset ja poisjätöt ovat ja millä kielen tasolla ne ovat tapahtuneet, esim. sana- vai lausetasolla. Mallini perustuu Rune Ingon malliin, johon olen tehnyt muutoksia ja lisäyksiä.
Tutkimuksessani olen käyttänyt sekä vertailevaa että kuvailevaa metodia. Lähtökohtani on ollut se, että vaikka käännösvaiheessa tapahtuneet muutokset eivät automaattisesti ole seurauksia virheestä vaan että niiden takana on jokin muu looginen selitys kuten se, että kääntäjä on halunnut painottaa jotain seikkaa enemmän kuin kirjailija on tehnyt.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että Klara Johanson on tehnyt enemmän lisäyksiä kuin poisjättöjä kun taas Cilla Johnson on tehnyt enemmän poisjättöjä kuin lisäyksiä. Käännöksellä on kuitenkin yleensä tapana olla pidempi kuin alkuperäistekstillään.
Suurin osa lisäyksistä ja poisjätöistä olivat lausetason lisäyksiä ja poisjättöjä. Myös fraasitason lisäyksiä ja poisjättöjä oli jonkin verran. Lause- sekä virketason lisäykset ja poisjätöt olivat kuitenkin melko harvinaisia.
Tutkimuksen perusteella on mahdollista todeta, että lisää tutkimusta kääntämisen saralla kaivattaisiin, sillä käännösteoreetikot ovat harvoin samaa mieltä käyttämistään malleista. Lisäksi malleja, jotka sopivat näinkin läheisten kielten, kuten norjan ja ruotsin, vertailemiseen, on harvoja.