Joukkoliikenteen yhteensovittamisen esteistä Suomessa
Hellgrén, Jussi (2017)
2017
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Joukkoliikenne on Suomessa juuri nyt kehitystyön kohteena, eivätkä sen kaikki osat ole vielä oikeaa paikkaansa löytäneet. Liikennelupapolitiikkamme on parhaillaan täydellisessä remontissa, eikä sen toimivuudesta ole vielä kokemuksia, epäilyjä sitäkin enemmän. Toisena uutuutena meillä on pääasiassa 1970-luvulla toteutetun Keskusliikenne-asemaprojektin pohjalta, Liikenneministeriön aloitteesta vuonna 1995 käynnistetty vastaava hanke, uutena nimenä on Matkakeskusverkko.
Tavoitteetkin ovat samansuuntaiset. Halutaan kehittää julkiseen liikenteeseen sellaisia kokonaismatkapalveluja, joissa eri kulkuvälineiden käyttö samalla matkalla olisi vaivatonta. Tällaista on alettu viime vuosina kutsua matkaketjuiksi. Toimiva matkaketju edellyttäisi sitä, että aikataulut olisi sovitettu yhteen vaihtopaikkoja ajatellen, lipun osto koko matkalle olisi helppoa, kulkuvälineen vaihto olisi helppoa ja turvallista. Mikäli matkaketju kuitenkin katkeaisi, pitäisi korvaavan kyydin olla saatavissa nopeasti, ja vastuukysymysten tulisi selvitä selkeiden periaatteiden ja sopimusten avulla.
Tutkimukseni keskittyy löytämään mahdollisia puutteita liikennöitsijöiden toiminnan yhteensovittamisessa Vaasan, Seinäjoen ja Jyväskylän matkakeskuksissa. Tutkimukseni kaupungit on valittu niin, että ne edustavat sijainniltaan eri funktioita Suomen liikenne-järjestelmässä. Matkakeskukset taas edustavat rakenteeltaan ja historialtaan erilaisia tyylejä.
Havaitsin sekä tutkimukseni empiirisessä osassa että historiakatsauksessa hyvinkin vakavia, epäluottamusta VR:n ja linja-autoliikennöitsijöiden välille kylväneitä tapahtumia. Lisäksi viimeaikaiset nopeat lakimuutokset ja se, että kaikki eivät ole osanneet nopeasti sopeutua uuteen tilanteeseen, ovat ajaneet eräät liikennöitsijät mittaviin oikeusprosesseihin. Olisi kaikkien etu, että Suomessa päästäisiin kohti yhtenäistä joukkoliikennejärjestelmää. Alan tämänhetkinen ilmapiiri ei sitä edistä, mutta varmasti siihen lopulta päästään, koska Suomi sodastakin selvisi. Tavoitteen saavuttaminen vaatii samansuuntaista tahtoa ja kaikkien osapuolten, myös viranomaisten, välistä avointa yhteistyötä.
Tavoitteetkin ovat samansuuntaiset. Halutaan kehittää julkiseen liikenteeseen sellaisia kokonaismatkapalveluja, joissa eri kulkuvälineiden käyttö samalla matkalla olisi vaivatonta. Tällaista on alettu viime vuosina kutsua matkaketjuiksi. Toimiva matkaketju edellyttäisi sitä, että aikataulut olisi sovitettu yhteen vaihtopaikkoja ajatellen, lipun osto koko matkalle olisi helppoa, kulkuvälineen vaihto olisi helppoa ja turvallista. Mikäli matkaketju kuitenkin katkeaisi, pitäisi korvaavan kyydin olla saatavissa nopeasti, ja vastuukysymysten tulisi selvitä selkeiden periaatteiden ja sopimusten avulla.
Tutkimukseni keskittyy löytämään mahdollisia puutteita liikennöitsijöiden toiminnan yhteensovittamisessa Vaasan, Seinäjoen ja Jyväskylän matkakeskuksissa. Tutkimukseni kaupungit on valittu niin, että ne edustavat sijainniltaan eri funktioita Suomen liikenne-järjestelmässä. Matkakeskukset taas edustavat rakenteeltaan ja historialtaan erilaisia tyylejä.
Havaitsin sekä tutkimukseni empiirisessä osassa että historiakatsauksessa hyvinkin vakavia, epäluottamusta VR:n ja linja-autoliikennöitsijöiden välille kylväneitä tapahtumia. Lisäksi viimeaikaiset nopeat lakimuutokset ja se, että kaikki eivät ole osanneet nopeasti sopeutua uuteen tilanteeseen, ovat ajaneet eräät liikennöitsijät mittaviin oikeusprosesseihin. Olisi kaikkien etu, että Suomessa päästäisiin kohti yhtenäistä joukkoliikennejärjestelmää. Alan tämänhetkinen ilmapiiri ei sitä edistä, mutta varmasti siihen lopulta päästään, koska Suomi sodastakin selvisi. Tavoitteen saavuttaminen vaatii samansuuntaista tahtoa ja kaikkien osapuolten, myös viranomaisten, välistä avointa yhteistyötä.