”Läs texten och skriv den på svenska.” En fallstudie om translatorisk verksamhet vid kosmetikaföretaget Dermoshop
Seppälä, Noora (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tavoitteeni on mallintaa suomalaisen kosmetiikkayritys Dermoshopin asiakaslehteen liittyvää käännöstoimintaa tutkimalla yhden lehtinumeron Suomen ja Ruotsin markkinoille tarkoitettujen käännösversioiden tuottamisprosessia projektin työvaiheiden, osallistujaroolien ja kielelliseen vastuun osalta. Lisäksi tarkastelen tuottamisprosessiin osallistuvien henkilöiden käsityksiä kääntämisestä ja analysoin projektin lopputuotetta keskittyen suomen- ja ruotsinkieliseen otsikointiin ja erityisesti kieliversioiden tyylilliseen lokalisointiin.
Osa tutkimusmateriaalistani koostuu suullisista ja kirjallisista haastatteluvastauksista yrityksessä ja sen ulkopuolella työskenteleviltä henkilöiltä, jotka ovat osallistuneet tutkittavaksi valitun lehtinumeron ruotsinkielisten versioiden laatimiseen. Toisen osan materiaalista muodostavat otsikkoparit suomenkielisessä asiakaslehdessä ja sen kahdessa ruotsinkielisessä versiossa. Haastatteluvastauksia analysoin laadullisesti projektinhallintamalli PPS:n neljän perusarvon kautta ja tarkastelen kieliversioiden tuottamisprosessia translatorisen toiminnan ja käännöskulttuurin käsitteiden valossa. Poimin vastauksista myös teemakategorioita, joiden avulla selvitän vastaajien kääntämiseen liittyviä käsityksiä. Asiakaslehteä analysoin kieltenvälisellä ja kielensisäisellä analyysillä, joissa tutkin suomen- ja ruotsinkielisten lehtiotsikoiden ekvivalenssia erityisesti lehden ruotsinkielisten versioiden lokalisoinnin näkökulmasta.
Tutkimukseni osoittaa, että Dermoshopin asiakaslehden kääntämiseen suomesta ruotsiksi osallistuu useita kielitietoisia henkilöitä tarkasti määritellyissä työvaiheissa, joissa ei ole mukana ammattikääntäjiä. Kieliversioiden laatijat tunnistavat ja tunnustavat sekä omansa että muiden käännöstoimintaan osallistuvien vastuualueet sekä yrityksen tuotteet, asiakkaat ja kielistrategian. Täten he kykenevät työskentelemään tehokkaasti ja mukauttamaan lehtien sisällön erilaisille kohde- ja kieliryhmille. Yritys on luonut omanlaisensa, toimivan käännöskulttuurin ja tavan harjoittaa translatorista toimintaa välttäen kuitenkin sanaa kääntäminen, jonka mielletään kattavan kapean osan kieliversioiden työstämisestä. Asiakaslehden analyysit osoittavat, että 85 % ruotsinkielisistä otsikoista on joustokäännöksiä. Käännökset toimivat kohdekielellä, sillä Suomen ja Ruotsin väliset kielelliset, kulttuuriset ja käytännön erot on huomioitu.
Osa tutkimusmateriaalistani koostuu suullisista ja kirjallisista haastatteluvastauksista yrityksessä ja sen ulkopuolella työskenteleviltä henkilöiltä, jotka ovat osallistuneet tutkittavaksi valitun lehtinumeron ruotsinkielisten versioiden laatimiseen. Toisen osan materiaalista muodostavat otsikkoparit suomenkielisessä asiakaslehdessä ja sen kahdessa ruotsinkielisessä versiossa. Haastatteluvastauksia analysoin laadullisesti projektinhallintamalli PPS:n neljän perusarvon kautta ja tarkastelen kieliversioiden tuottamisprosessia translatorisen toiminnan ja käännöskulttuurin käsitteiden valossa. Poimin vastauksista myös teemakategorioita, joiden avulla selvitän vastaajien kääntämiseen liittyviä käsityksiä. Asiakaslehteä analysoin kieltenvälisellä ja kielensisäisellä analyysillä, joissa tutkin suomen- ja ruotsinkielisten lehtiotsikoiden ekvivalenssia erityisesti lehden ruotsinkielisten versioiden lokalisoinnin näkökulmasta.
Tutkimukseni osoittaa, että Dermoshopin asiakaslehden kääntämiseen suomesta ruotsiksi osallistuu useita kielitietoisia henkilöitä tarkasti määritellyissä työvaiheissa, joissa ei ole mukana ammattikääntäjiä. Kieliversioiden laatijat tunnistavat ja tunnustavat sekä omansa että muiden käännöstoimintaan osallistuvien vastuualueet sekä yrityksen tuotteet, asiakkaat ja kielistrategian. Täten he kykenevät työskentelemään tehokkaasti ja mukauttamaan lehtien sisällön erilaisille kohde- ja kieliryhmille. Yritys on luonut omanlaisensa, toimivan käännöskulttuurin ja tavan harjoittaa translatorista toimintaa välttäen kuitenkin sanaa kääntäminen, jonka mielletään kattavan kapean osan kieliversioiden työstämisestä. Asiakaslehden analyysit osoittavat, että 85 % ruotsinkielisistä otsikoista on joustokäännöksiä. Käännökset toimivat kohdekielellä, sillä Suomen ja Ruotsin väliset kielelliset, kulttuuriset ja käytännön erot on huomioitu.