Inflaation ennustemallit ja mallien toimivuus - Satunnaiskulun ja Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitteen empiirinen testaus
Seppälä, Marjo (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Inflaation ennustaminen ja vakaiden inflaatio-olojen saavuttaminen on yksi talouspolitiikan kulmakivi ja tavoite. Vakaa inflaatio edistää kuluttajien säästämistä ja investointeja ja luo näin kestävää talouden kasvua. Tutkijat ovat kautta aikojen pyrkineet luomaan luotettavia inflaation ennustemalleja ja tuottamaan uskottavia inflaatioennusteita.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen millaisia malleja inflaation ennustamiseen on käytetty ja kuinka hyvin nämä mallit ovat historiassa ennustaneet. Luvussa 2 referoin aiempia tutkimuksia ja tarkastelen yleisimmin käytettyjä malleja. Tutkin erikseen Phillipsin käyrään perustuvia malleja sekä osakkeisiin, korkoihin ja korkoeroon perustuvia rahoitusmuuttujamalleja. Tarkastelu perustuu maailmanlaajuisiin empiirisiin analyyseihin ja tutkimuksiin.
Empiirinen analyysini tutkii satunnaiskulun ja Euroopan keskuspankin 2 prosentin inflaatiotavoitteen ennustekykyä. Pyrin selvittämään, onko satunnaiskulku todella ollut hyvä inflaation ennustaja euroaikana, ja onko EKP:n asettama inflaatiotavoite uskottava. Inflaatiotavoitetta on kritisoitu etenkin talouskriisin aikana. Luvussa 3 tarkastelen tutkittujen maiden ja euroalueen inflaatiokehitystä johdatuksena analyysiini.
Käytän tutkimuksessani OECD:n tietokannasta saatuja inflaatiolukuja, joista olen konstruoinut oman aineistoni. Vertailen satunnaiskulun ja EKP:n inflaatiotavoitteen ennustekykyä laskemalla molemmille ennustevirheet eli RMSE-luvut. RMSE-luvut ovat yleisimmin käytetty menetelmä myös kirjallisuuskatsauksessa tarkastelemissani tutkimuksissa. Analyysini perusteella EKP:n inflaatiotavoitteeseen perustuvat inflaatioennusteet tuottavat keskimäärin pienemmän ennustevirheen kuin satunnaiskulkuun perustuvat ennusteet. Tulos on hyvin mielenkiintoinen, sillä aikaisempien tutkimustulosten perusteella satunnaiskulkua inflaation ennustajana on ollut vaikea lyödä. Tulos puhuu myös EKP:n inflaatiopolitiikan onnistumisen puolesta.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen millaisia malleja inflaation ennustamiseen on käytetty ja kuinka hyvin nämä mallit ovat historiassa ennustaneet. Luvussa 2 referoin aiempia tutkimuksia ja tarkastelen yleisimmin käytettyjä malleja. Tutkin erikseen Phillipsin käyrään perustuvia malleja sekä osakkeisiin, korkoihin ja korkoeroon perustuvia rahoitusmuuttujamalleja. Tarkastelu perustuu maailmanlaajuisiin empiirisiin analyyseihin ja tutkimuksiin.
Empiirinen analyysini tutkii satunnaiskulun ja Euroopan keskuspankin 2 prosentin inflaatiotavoitteen ennustekykyä. Pyrin selvittämään, onko satunnaiskulku todella ollut hyvä inflaation ennustaja euroaikana, ja onko EKP:n asettama inflaatiotavoite uskottava. Inflaatiotavoitetta on kritisoitu etenkin talouskriisin aikana. Luvussa 3 tarkastelen tutkittujen maiden ja euroalueen inflaatiokehitystä johdatuksena analyysiini.
Käytän tutkimuksessani OECD:n tietokannasta saatuja inflaatiolukuja, joista olen konstruoinut oman aineistoni. Vertailen satunnaiskulun ja EKP:n inflaatiotavoitteen ennustekykyä laskemalla molemmille ennustevirheet eli RMSE-luvut. RMSE-luvut ovat yleisimmin käytetty menetelmä myös kirjallisuuskatsauksessa tarkastelemissani tutkimuksissa. Analyysini perusteella EKP:n inflaatiotavoitteeseen perustuvat inflaatioennusteet tuottavat keskimäärin pienemmän ennustevirheen kuin satunnaiskulkuun perustuvat ennusteet. Tulos on hyvin mielenkiintoinen, sillä aikaisempien tutkimustulosten perusteella satunnaiskulkua inflaation ennustajana on ollut vaikea lyödä. Tulos puhuu myös EKP:n inflaatiopolitiikan onnistumisen puolesta.