Muutosvastarinta tietojärjestelmän käyttöönotossa
Helle, Kimmo (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaista muutosvastarintaa esiintyy tietojärjestelmien käyttöönotossa. Tutkimus perustuu pitkälti aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, mutta apuna on käytetty myös empiiristä aineistoa, joka täyttää kvalitatiivisen tutkimuksen tunnusmerkit. Tutkielman empiirisessä osassa haastatellaan case-yrityksen henkilöstöä.
Uusia tietojärjestelmiä käyttöönotettaessa on huomioitava muutoksen henkilöstössä aiheuttama muutosvastarinta. Muutosvastarinta on luonnollinen osa mitä tahansa muutosprosessia. Muutosvastarinta aiheuttaa usein negatiivisia asenteita tulevaa muutosta kohtaan ja on usein muutosprosessin epäonnistumisen taustalla. Tässä tutkimuksessa pyritään osoittamaan, että muutosvastarinta on hallittavissa, se pystytään ehkäisemään ja siitä pystytään ottamaan irti myös positiivisia asioita.
Tietojärjestelmien käyttöönottoa varten tarjottiin kahta mallia: BPR- (Business Process Re-engineering) ja PROGRESS -mallia. Yksittäisistä tekijöistä tärkeimpinä mainittiin IT (Informaationteknologia) -muutosjohtajien tarve ja viestintä ja kommunikaatio. Case-haastattelujen yhteydessä tutkittiin kohdeyrityksen henkilöstön kokemaa muutosvastarintaa.
Uusia tietojärjestelmiä käyttöönotettaessa on huomioitava muutoksen henkilöstössä aiheuttama muutosvastarinta. Muutosvastarinta on luonnollinen osa mitä tahansa muutosprosessia. Muutosvastarinta aiheuttaa usein negatiivisia asenteita tulevaa muutosta kohtaan ja on usein muutosprosessin epäonnistumisen taustalla. Tässä tutkimuksessa pyritään osoittamaan, että muutosvastarinta on hallittavissa, se pystytään ehkäisemään ja siitä pystytään ottamaan irti myös positiivisia asioita.
Tietojärjestelmien käyttöönottoa varten tarjottiin kahta mallia: BPR- (Business Process Re-engineering) ja PROGRESS -mallia. Yksittäisistä tekijöistä tärkeimpinä mainittiin IT (Informaationteknologia) -muutosjohtajien tarve ja viestintä ja kommunikaatio. Case-haastattelujen yhteydessä tutkittiin kohdeyrityksen henkilöstön kokemaa muutosvastarintaa.