Valmistelun ja esittelyn vaikutus kunnan tarkastuslautakunnan riippumattomuuteen. Riippumattomuuden vaade ja sen toteutuminen neljässä esimerkkikunnassa.
Saxlund, Harri (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Julkissektorin rakenteet, prosessit ja henkilöstö on kohdannut tietoisen uudistustyön eli reformin 1990-luvulla. Uudistustyön myötä kuntiin luotiin uusi valvontajärjestelmä, jonka keskeinen toimija on tarkastuslautakunta. Ensimmäisten arvioiden mukaan uuden tarkastuslautakunnan käytännön toiminta ei ole vielä sillä tasolla kuin tavoitteeksi on määritelty. Tarkastuslautakunnan päätöksenteon perustan muodostavat valmistelu ja esittely, joihin ei ole ollut kunnissa osoittaa tarpeeksi määrällisiä ja laadullisia resursseja. Tarkastuslautakunnat ovat joutuneet turvautumaan kunnan hallituksen alaisen henkilöstön valmisteluun ja esittelyyn, jolloin tarkastuslautakunnan toiminta ei ole toteutunut riippumattomuuden vaateiden mukaisesti.
Kunnan ulkoisen valvonnan arvioitsija instituution eli tarkastuslautakunnan valmistelu- ja esittelymuotoa tarkastellaan riippumattomuuden näkökulmasta. Tarkastelu tapahtuu erityisesti riippumattomuuden perusvaateista systematisoitujen ulottuvuuksien valossa. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään tarkastuslautakunnan jäsenten riippuvuus kunnanvaltuutettuina tekemiensä päätösten arvioinnista. Tutkielmassa on pyritty vastaamaan kysymykseen, miten tarkaslautakuntaan ja sen valmisteluun ja esittelyyn kohdistuva riippumattomuusvaade toteutuu esimerkkikaupungeissa. Lisäksi pyritään löytämään syitä siihen, valittuun valmistelu- ja esittelymuotoon on päädytty.
Tutkielman empiirinen osuus on luonteeltaan tapaustutkimus. Aineiston keruu on suoritettu teemahaastatteluin. Haastateltavat on valittu neljän esimerkkikaupungin tarkastuslautakunnan toimintaympäristön läheisistä toimijoista.
Riippumattomuuden vaateiden toteutumisen aste vaihtelee esimerkkikaupungeittain ja ulottuvuuksittain merkittävästi. Valittuun valmistelu- ja esittelymuotoon on päädytty, koska laadulliset ja määrälliset resurssit ovat vähäiset. Osa esimerkkikaupungeista on pyrkinyt ottamaan toiminnassaan myös riippumattomuuden vaateet huomioon.
Loppupäätelmissä todetaan, ettei tarkastuslautakuntien toiminta ole vielä tavoitteeksi asetetulla tasolla. Esimerkkikaupungeista saatujen haastattelutulosten perusteella voidaan todeta, että valitulla valmistelu- ja esittelymuodolla on vaikutuksensa riippumattomuuden vaateiden toteutumiseen.
Kunnan ulkoisen valvonnan arvioitsija instituution eli tarkastuslautakunnan valmistelu- ja esittelymuotoa tarkastellaan riippumattomuuden näkökulmasta. Tarkastelu tapahtuu erityisesti riippumattomuuden perusvaateista systematisoitujen ulottuvuuksien valossa. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään tarkastuslautakunnan jäsenten riippuvuus kunnanvaltuutettuina tekemiensä päätösten arvioinnista. Tutkielmassa on pyritty vastaamaan kysymykseen, miten tarkaslautakuntaan ja sen valmisteluun ja esittelyyn kohdistuva riippumattomuusvaade toteutuu esimerkkikaupungeissa. Lisäksi pyritään löytämään syitä siihen, valittuun valmistelu- ja esittelymuotoon on päädytty.
Tutkielman empiirinen osuus on luonteeltaan tapaustutkimus. Aineiston keruu on suoritettu teemahaastatteluin. Haastateltavat on valittu neljän esimerkkikaupungin tarkastuslautakunnan toimintaympäristön läheisistä toimijoista.
Riippumattomuuden vaateiden toteutumisen aste vaihtelee esimerkkikaupungeittain ja ulottuvuuksittain merkittävästi. Valittuun valmistelu- ja esittelymuotoon on päädytty, koska laadulliset ja määrälliset resurssit ovat vähäiset. Osa esimerkkikaupungeista on pyrkinyt ottamaan toiminnassaan myös riippumattomuuden vaateet huomioon.
Loppupäätelmissä todetaan, ettei tarkastuslautakuntien toiminta ole vielä tavoitteeksi asetetulla tasolla. Esimerkkikaupungeista saatujen haastattelutulosten perusteella voidaan todeta, että valitulla valmistelu- ja esittelymuodolla on vaikutuksensa riippumattomuuden vaateiden toteutumiseen.