Hoitotyön johtajien asema ja johtamistehtävät sairaalaorganisaatiossa
Aho-Koivula, Maija (2009)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana on sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon toimivuutta käsittelevä arviointiraportti (STM 1998b), jonka mukaan terveydenhuollon johtamisessa on havaittavissa johtamisvaje ja vallan ja vastuun jaon epäselvyys. Hoitotyön johtaminen on myös ollut kriittisen arvioinnin kohteena. Sitä on pidetty perinteisiin sitoutuneena ja kykenemättömänä näkemään ulkoisen ympäristön haasteita. Hoitotyön johtaminen on etsinyt asemaansa sairaalaorganisaatiossa, mistä ovat olleet osoituksena johtosääntökiistat sairaalaorganisaatioiden siirtyessä tulosjohtamisjärjestelmään.
Tämän tutkimuksen tutkimusongelmaksi määritettiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta seuraavat tutkimusongelmat: Mitä on johtaminen sairaalaorganisaatiossa, tarkasteltuna erityisesti hoitotyön johtamisen näkökulmasta? Tutkimuksen pääongelma jakautui edelleen kahteen tarkentavaan alaongelmaan, jotka olivat: Millainen on hoitotyön johtajien asema sairaalaorganisaatiossa? Mitkä ovat hoitotyön johtajien johtamistehtävät sairaalaorganisaatiossa? ja Miten hoitotyön johtajien käyttämä työaika jakautuu suhteessa hoitotyön johtamistehtäviin sairaalaorganisaatiossa?
Keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on järjestelmäteoreettinen näkökulmaa sairaalaorganisaation johtamiseen, missä yhteiskunnallinen ohjaus vaikuttaa organisaation johtamistehtäviin ja niiden esiintymiseen. Hoitotyön asemaa ja johtamistehtäviä tarkastellaan hallintosäännön ja ylihoitajien määrittämänä esimies- ja alaissuhteena. Hoitotyön johtamistehtävät määritettiin STM:n informaatio-ohjauksen pohjalta. Tutkimusmetodina oli vertaileva hallintotieteellinen tutkimusmetodi. Vertailtavina kohteina olivat kahden sairaanhoitopiirin ylihoitajien asema hallintosäännössä ja heidän näkemykset asemastaan sairaalaorganisaatiossa. Toisena tutkimuskohteena olivat hoitotyön johtamistehtävät ja niiden esiintyminen hoitotyön johtamisen käytännössä. Johtamistehtävien esiintymistä tutkittiin strukturoidulla itsehavainnointiin perustuvalla työajanseurannalla (work-sampling).
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tulosjohtamismallin mukaista hallintosääntöä ei tunnistettu eikä johtamisjärjestelmä ollut läpinäkyvää. Tulosjohtamisen mukaista vastuuta ei tunnistettu. Professioiden vallan mukainen johtamisjärjestelmä näkyy edelleen vallan ja vastuun määrittämisessä. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvan hoitotyön kansallisen tavoite- ja toimintaohjelman hoitotyön johtamistehtävät eivät tule esiin työajanseurannan tuloksissa. Talouden ja toimintatilastojen seuranta ei liioin noussut esiin ylihoitajien käytännön työssä. Henkilöstökulujen seuranta ei noussut esiin vaikka hoitohenkilöstö on suurin yksittäinen kustannustekijä. Henkilöstön koulutus- ja kehittäminen, näyttöön perustuva hoitotyö ja laadunhallinta muodostivat vain marginaalisen osan ylihoitajien työajasta. Hoitotyön johtamisen kehittämisen haasteet ovat tulevaisuudessa talouden ja näyttöön perustuva hoitotyön johtaminen.
Tämän tutkimuksen tutkimusongelmaksi määritettiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta seuraavat tutkimusongelmat: Mitä on johtaminen sairaalaorganisaatiossa, tarkasteltuna erityisesti hoitotyön johtamisen näkökulmasta? Tutkimuksen pääongelma jakautui edelleen kahteen tarkentavaan alaongelmaan, jotka olivat: Millainen on hoitotyön johtajien asema sairaalaorganisaatiossa? Mitkä ovat hoitotyön johtajien johtamistehtävät sairaalaorganisaatiossa? ja Miten hoitotyön johtajien käyttämä työaika jakautuu suhteessa hoitotyön johtamistehtäviin sairaalaorganisaatiossa?
Keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on järjestelmäteoreettinen näkökulmaa sairaalaorganisaation johtamiseen, missä yhteiskunnallinen ohjaus vaikuttaa organisaation johtamistehtäviin ja niiden esiintymiseen. Hoitotyön asemaa ja johtamistehtäviä tarkastellaan hallintosäännön ja ylihoitajien määrittämänä esimies- ja alaissuhteena. Hoitotyön johtamistehtävät määritettiin STM:n informaatio-ohjauksen pohjalta. Tutkimusmetodina oli vertaileva hallintotieteellinen tutkimusmetodi. Vertailtavina kohteina olivat kahden sairaanhoitopiirin ylihoitajien asema hallintosäännössä ja heidän näkemykset asemastaan sairaalaorganisaatiossa. Toisena tutkimuskohteena olivat hoitotyön johtamistehtävät ja niiden esiintyminen hoitotyön johtamisen käytännössä. Johtamistehtävien esiintymistä tutkittiin strukturoidulla itsehavainnointiin perustuvalla työajanseurannalla (work-sampling).
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tulosjohtamismallin mukaista hallintosääntöä ei tunnistettu eikä johtamisjärjestelmä ollut läpinäkyvää. Tulosjohtamisen mukaista vastuuta ei tunnistettu. Professioiden vallan mukainen johtamisjärjestelmä näkyy edelleen vallan ja vastuun määrittämisessä. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvan hoitotyön kansallisen tavoite- ja toimintaohjelman hoitotyön johtamistehtävät eivät tule esiin työajanseurannan tuloksissa. Talouden ja toimintatilastojen seuranta ei liioin noussut esiin ylihoitajien käytännön työssä. Henkilöstökulujen seuranta ei noussut esiin vaikka hoitohenkilöstö on suurin yksittäinen kustannustekijä. Henkilöstön koulutus- ja kehittäminen, näyttöön perustuva hoitotyö ja laadunhallinta muodostivat vain marginaalisen osan ylihoitajien työajasta. Hoitotyön johtamisen kehittämisen haasteet ovat tulevaisuudessa talouden ja näyttöön perustuva hoitotyön johtaminen.