Tilintarkastajalle maksettujen palkkioiden vaikutus tilintarkastajan riippumattomuuden ulkoiseen kuvaan

Abstract

Tutkielmassa tutkittiin sijoittajien näkemyksiä tilintarkastajan riippumattomuudesta kahden tutkimushypoteesin avulla. Ensimmäisellä hypoteesilla tutkittiin, onko konsultointipalkkioiden suhteellinen osuus (non-audit fee ratio) yhteydessä sijoittajien näkemykseen tilintarkastajan riippumattomuudesta. Toisella hypoteesilla tutkittiin, vaikuttaako asiakassuhteen tärkeys tilintarkastajalle sijoittajien näkemykseen tilintarkastajan riippumattomuudesta. Asiakassuhteen tärkeys tilintarkastajalle mitattiin vertaamalla asiakkaan maksamien kokonaispalkkioiden osuutta tilintarkastusyhteisön kokonaistuottoihin. Tässä tutkielmassa on aiempien tutkimusten tavoin käytetty voittojen vastekerrointa (earnings response coefficient, ERC) kuvaamaan sijoittajien näkemystä yhtiön tuloksen laadusta ja sitä kautta tilintarkastajan riippumattomuudesta.

Tutkimusaineisto koostui 90 suomalaisesta pörssiyhtiöstä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin usean muuttujan lineaarista regressioanalyysia. Tutkimustulosten perusteella kumpikaan asetetuista hypoteeseista ei saanut empiiristä vahvistusta. Asiakassuhteen tärkeydellä tai konsultointipalkkioiden suhteellisella osuudella ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta sijoittajien käsitykseen tilintarkastajan riippumattomuudesta suomalaista aineistoa käytettäessä.

Tutkielman tulokset viittasivat siihen, etteivät sijoittajat Suomessa pidä konsultointipalveluiden tarjoamista tilintarkastajan riippumattomuuden vaarantavana tekijänä. Lisäksi voitiin päätellä, että Suomen osakemarkkinoilla sijoittajat uskovat tilintarkastajien pystyvän säilyttämään riippumattomuutensa taloudellisesta siteestä huolimatta. Tutkimustulokset olivat yhdenmukaisia esikuvatutkimuksen kanssa ainoastaan ensimmäisen hypoteesin kohdalla. Toisen tutkimushypoteesin kohdalla tutkielman tulokset poikkesivat tilastollisen merkitsevyyden osalta esikuvatutkimuksen tuloksista.