No Sleeping Beauties: A Feminist Analysis of Five Heroines in Victorian and Edwardian Children's Literature
Sandström, Linda (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee Viktorian ja Edwardin ajan tyttöhahmoja englanninkielisessä lastenkirjallisuudessa. Tutkimani teokset ovat Frances Hodgson Burnett: The Secret Garden, sekä Edith Nesbit: The Railway Children ja The Story of the Treasure Seekers. Lähtökohtana on feministinen lastenkirjallisuuden tutkimus. Tarkastelen viiden tyttöhahmon esitystapaa; sitä, miten se poikkeaa ns. traditionaalisesta esitystavasta ja sen mahdollisia yhtymäkohtia ns. feministiseen esitystapaan. Määrittelen tutkielmassani erikseen traditionaalisen ja feministisen kuvaustavan ja vertailen niitä toisiinsa. Kun traditionaalinen tyttöhahmo kuvattiin heikkona ja avuttomana ’prinsessa ruususena’, joka on passiivisesti miespuolisen hahmon armoilla, feministinen tyttöhahmo luottaa itseensä ja omiin kykyihinsä, eikä tarvitse pelastavaa prinssiä. Pyrin osoittamaan, että viisi tutkimaani tyttöhahmoa on esitetty aikakauteensa nähden poikkeuksellisen feministisesti.
Se, että pojat ja tytöt esitetään niin eri tavalla lastenkirjallisuudessa, on yksi lähtökohta tutkielmalleni; maskuliinisuus yhdistetään aktiivisuuteen ja vitaalisuuteen, feminiinisyys puolestaan passiivisuuteen ja staattisuuteen. Nämä stereotyyppiset sukupuoliroolit ovat molempia sukupuolia sitovia ja rajoittavia; miesten tulee olla vahvoja ja rohkeita, kun taas naisten rooliksi tätä kautta määrittyy avuttoman pelastettavan osa. Näin ollen stereotyyppisten sukupuoliroolien vahvistaminen poikien ja tyttöjen kuvaamisen kautta lastenkirjallisuudessa saattaa aiheuttaa lukijoille liian yksipuolisen ja rajoittuneen tulkinnan omasta sukupuoliroolista. Feministiset lastenkirjallisuuden hahmot taistelevat tätä näkökulmaa vastaan, pyrkien kaatamaan raja-aidat feminiinisyyden ja maskuliinisuuden väliltä ja osoittamaan, että piirteet jotka yhdistetään maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen eivät määrity biologisesti vaan ovat ennemminkin yhteiskunnan tuottamia mielikuvia ja ajatusrakennelmia siitä, millaisia naisten ja miesten tulisi olla. Tutkimani tyttöhahmot ja lastenkirjat avaavat lukijan silmät pohtimaan omaa kantaansa sukupuolirooleihin ja osoittavat, että myös tyttöhahmot voivat olla uljaita prinssejä, kuten myös poikahahmot avuttomia ’prinsessa ruususia’.
Se, että pojat ja tytöt esitetään niin eri tavalla lastenkirjallisuudessa, on yksi lähtökohta tutkielmalleni; maskuliinisuus yhdistetään aktiivisuuteen ja vitaalisuuteen, feminiinisyys puolestaan passiivisuuteen ja staattisuuteen. Nämä stereotyyppiset sukupuoliroolit ovat molempia sukupuolia sitovia ja rajoittavia; miesten tulee olla vahvoja ja rohkeita, kun taas naisten rooliksi tätä kautta määrittyy avuttoman pelastettavan osa. Näin ollen stereotyyppisten sukupuoliroolien vahvistaminen poikien ja tyttöjen kuvaamisen kautta lastenkirjallisuudessa saattaa aiheuttaa lukijoille liian yksipuolisen ja rajoittuneen tulkinnan omasta sukupuoliroolista. Feministiset lastenkirjallisuuden hahmot taistelevat tätä näkökulmaa vastaan, pyrkien kaatamaan raja-aidat feminiinisyyden ja maskuliinisuuden väliltä ja osoittamaan, että piirteet jotka yhdistetään maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen eivät määrity biologisesti vaan ovat ennemminkin yhteiskunnan tuottamia mielikuvia ja ajatusrakennelmia siitä, millaisia naisten ja miesten tulisi olla. Tutkimani tyttöhahmot ja lastenkirjat avaavat lukijan silmät pohtimaan omaa kantaansa sukupuolirooleihin ja osoittavat, että myös tyttöhahmot voivat olla uljaita prinssejä, kuten myös poikahahmot avuttomia ’prinsessa ruususia’.