„Das Land des Filmemachers Aki Kaurismäki“ Zum Finnland-Bild in Kaurismäkis Der Mann ohne Vergangenheit
Sand, Riikka (2010)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän Pro Gradu -tutkielman aihe on Suomi-kuva Saksassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaista Suomi-kuvaa Aki Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä (2002) välittää, mitkä ovat tyypillisiä suomalaisia piirteitä elokuvassa, vahvistaako elokuva saksalaisten stereotypioita ja ennakkoluuloja Suomesta, eroaako elokuvassa esitetty Kaurismäen Suomi todellisuudesta ja luoko suomen kieli elokuvaan eksoottista tunnelmaa. Tutkimusmateriaalin ensimmäinen osa koostuu yhdeksästä saksalaisesta elokuva-arvostelusta. Toisen osan muodostavat kyselyt, joihin sekä saksalaiset vaihto-opiskelijat että suomalaiset vastasivat Mies vailla menneisyyttä -elokuvaillassa. Kyselyn ensimmäiseen osaan vastattiin ennen elokuvaa ja siinä kysyttiin vastaajien yleistä Suomi-kuvaa. Toiseen osaan vastattiin elokuva jälkeen ja se keskittyi elokuvan välittämään kuvaan Suomesta. Tutkielman teoriassa käsitellään ennakkoluulojen ja stereotypioiden eri muotoja, suomalaista kulttuuria, Suomi-kuvaa, elokuvateoriaa sekä Aki Kaurismäen elokuvantekotyyliä.
Tutkimustulokset osoittavat, että Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä (2002) toimii Suomi-kuvan välittäjänä ja vahvistaa saksalaisten ennakkoluuloja tai stereotypioita hiljaisista, ujoista ja sulkeutuneista suomalaisista. Sekä saksalaisten vaihto-opiskelijoiden että suomalaisten mukaan elokuvan roolihahmojen luonteenpiirteet vastasivat todellisuutta. Tutkituissa elokuva-arvosteluissa painotetaan, että elokuvasta löytyvistä tyypillisistä suomalaisista piirteistä huolimatta Kaurismäen elokuva kuvaa Kaurismäen omaa ”Akilandiaa”, jossa sattumoisin asuu suomalaisia. Myöskään kyselyyn vastanneet eivät pidä Kaurismäen synkkää Suomea realistisena. Suomessa ajatellaan olevan paljon kaunista luontoa, huipputeknologiaa sekä erinomainen koulujärjestelmä. Sekä suomalaiset että saksalaiset olivat yhtä mieltä suomen kielen merkityksestä. Lyhyet, monotoniset ja yksinkertaiset dialogit sekä harvasanainen ja ilmeetön käyttäytyminen korostavat elokuvan melankolista tunnelmaa sekä saksalaisille ennalta vierasta suomalaista kulttuuria ja mentaliteettia. Vieraalle kielelle dubattuna elokuvassa ei olisi samaa tunnelmaa. Kaurismäen kirjakieliset ja kohteliaat dialogit kummastuttivat suomalaisia vastaajia.
Tutkimustulokset osoittavat, että Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä (2002) toimii Suomi-kuvan välittäjänä ja vahvistaa saksalaisten ennakkoluuloja tai stereotypioita hiljaisista, ujoista ja sulkeutuneista suomalaisista. Sekä saksalaisten vaihto-opiskelijoiden että suomalaisten mukaan elokuvan roolihahmojen luonteenpiirteet vastasivat todellisuutta. Tutkituissa elokuva-arvosteluissa painotetaan, että elokuvasta löytyvistä tyypillisistä suomalaisista piirteistä huolimatta Kaurismäen elokuva kuvaa Kaurismäen omaa ”Akilandiaa”, jossa sattumoisin asuu suomalaisia. Myöskään kyselyyn vastanneet eivät pidä Kaurismäen synkkää Suomea realistisena. Suomessa ajatellaan olevan paljon kaunista luontoa, huipputeknologiaa sekä erinomainen koulujärjestelmä. Sekä suomalaiset että saksalaiset olivat yhtä mieltä suomen kielen merkityksestä. Lyhyet, monotoniset ja yksinkertaiset dialogit sekä harvasanainen ja ilmeetön käyttäytyminen korostavat elokuvan melankolista tunnelmaa sekä saksalaisille ennalta vierasta suomalaista kulttuuria ja mentaliteettia. Vieraalle kielelle dubattuna elokuvassa ei olisi samaa tunnelmaa. Kaurismäen kirjakieliset ja kohteliaat dialogit kummastuttivat suomalaisia vastaajia.