Rahaliiton vaikutus korkojen ja osaketuottojen relaatioon

Abstract

Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikalla on tärkeä merkitys euroalueen maiden talouksille. EKP pyrkii rahapolitiikallaan vaikuttamaan rahamarkkinoihin, eli lyhyiden korkojen ja rahapolitiikan välittymismekanismin kautta hintatasoon euroalueella. Rahaliiton korkotaso saattaa kuitenkin olla epäoptimaalinen yksittäisen jäsenmaan suhteen. Tutkielman tavoitteena onkin tutkia, onko talous- ja rahaliittojäsenyys (Emu) vuonna 1999 heikentänyt korkojen ja osaketuottojen välistä relaatiota euroalueen maissa.

Koron ja osaketuottojen relaatiota tutkittiin yhden muuttujan regressiomallilla. Relaation käyttäytymistä yli ajan tutkittiin rekursiivisella estimoinnilla. Tutkimuksessa oli mukana Ranska, Saksa, Britannia ja Ruotsi. Korkoaineistona oli maiden kolmen kuukauden keskuspankkikorko. Pörssien osakeindekseinä olivat SBF 250-indeksi, CDAX-indeksi, FTSE All-Share-indeksi ja AFGX-indeksi, joista laskettiin tuottoindeksit. Aineisto oli kuukausiaineisto ajanjaksolla 1:1995–12:2005.

Tulosten mukaan koron ja osaketuottojen relaatio on heikentynyt Ranskassa ja Saksassa Emu-jäsenyyden jälkeen. Tilastollista merkitsevyyttä löytyi vähemmän vuoden 1999 jälkeen. Tutkielman tulokset tukevat siten teoriaa, jonka mukaan euroalueen korkotaso ei välttämättä ole optimaalinen kaikille jäsenmaille. Relaatio on kuitenkin heikentynyt myös Britanniassa, vaikka se on jäänyt Emun ulkopuolelle. Korkojen ja osaketuottojen välillä ei havaittu muutosta Emun ulkopuolelle jääneessä Ruotsissa.