Undervisning av muntlig svenska i Seinäjoen lukio. En enkätundersökning bland eleverna och lärarna
Salokangas, Paula (2009)
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää suullisen ruotsin opetusta Seinäjoen lukiossa, jossa ruotsia opiskellaan sekä A- että B- kielenä. Lukio sijaitsee yksikielisessä kaupungissa, joten suullisen kielitaidon kehittäminen jää entistä enemmän oppituntien varaan, kun ympäristö ei tarjoa kaksikielisen ympäristön lailla ruotsinkielisiä virikkeitä. Tutkin myös, mitkä opetusmenetelmät ja oppimateriaalit ovat tehokkaita ja mielenkiintoisia opettajien ja oppilaiden mielestä. Tämän lisäksi tutkin, kuinka motivoituneita oppilaat ovat opiskelemaan ruotsia ja minkälainen asenne heillä on ruotsin kieltä kohtaan sekä kuinka opettajien ja oppilaiden näkemykset vastaavat toisiaan. Lisäksi pohdin myös vallitsevia opetusmetodeja.
Tutkielmani materiaali koostuu kyselylomakkeista opettajille ja oppilaille. Opettajakyselylomakkeen täytti 3 opettajaa ja oppilaskyselyn täytti 50 oppilasta. Lisäksi olen observoinut yhteensä 8 ruotsin kielen oppituntia. Tutkimuksessani käytetään pääosin kvantitatiivista menetelmää, mutta myös kvalitatiivista sekä vertailevaa menetelmää.
Tutkielmasta kävi ilmi, että yleisesti ottaen suullisen ruotsin opetus Seinäjoen lukiossa on hyvällä pohjalla. Hallitsevana opetusmetodina on kielioppi-käännösmetodi, mutta havaittavissa on piirteitä muistakin metodeista. Tehokkain työskentelytapa suullista kielitaitoa kehitettäessä näyttää olevan sekä opettajien että oppilaiden mielestä parityöskentely ja tehokkaimmat oppimateriaalit ovat oppikirjan harjoitukset, monisteet kopioituine tehtävineen sekä pelit ja leikit. Oppilailla näyttää olevan omasta mielestään parempi motivaatio ruotsin kielen opiskelemiseen kuin opettajien mielestä. Oppilaat arvostavat eniten suullisia valmiuksia, kun taas opettajien mielestä tärkeimpiä ovat kirjalliset valmiudet. Tämä johtunee ylioppilastutkinnosta, jossa eniten painottuvat kirjalliset valmiudet sekä kielioppi. Suunnitteilla on suullinen testi osaksi ylioppilastutkintoa, jonka myötä myös suullisia valmiuksia saatettaisiin arvostaa enemmän.
Tutkielmani materiaali koostuu kyselylomakkeista opettajille ja oppilaille. Opettajakyselylomakkeen täytti 3 opettajaa ja oppilaskyselyn täytti 50 oppilasta. Lisäksi olen observoinut yhteensä 8 ruotsin kielen oppituntia. Tutkimuksessani käytetään pääosin kvantitatiivista menetelmää, mutta myös kvalitatiivista sekä vertailevaa menetelmää.
Tutkielmasta kävi ilmi, että yleisesti ottaen suullisen ruotsin opetus Seinäjoen lukiossa on hyvällä pohjalla. Hallitsevana opetusmetodina on kielioppi-käännösmetodi, mutta havaittavissa on piirteitä muistakin metodeista. Tehokkain työskentelytapa suullista kielitaitoa kehitettäessä näyttää olevan sekä opettajien että oppilaiden mielestä parityöskentely ja tehokkaimmat oppimateriaalit ovat oppikirjan harjoitukset, monisteet kopioituine tehtävineen sekä pelit ja leikit. Oppilailla näyttää olevan omasta mielestään parempi motivaatio ruotsin kielen opiskelemiseen kuin opettajien mielestä. Oppilaat arvostavat eniten suullisia valmiuksia, kun taas opettajien mielestä tärkeimpiä ovat kirjalliset valmiudet. Tämä johtunee ylioppilastutkinnosta, jossa eniten painottuvat kirjalliset valmiudet sekä kielioppi. Suunnitteilla on suullinen testi osaksi ylioppilastutkintoa, jonka myötä myös suullisia valmiuksia saatettaisiin arvostaa enemmän.