Parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate ympäristöluvassa
Salo, Janne (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Ympäristölupa on hallintolupa, joka tarvitaan pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan. Ympäristölupa-järjestelmä uudistettiin vuonna 2000 voimaan tulleilla ympäristönsuojelulailla ja –asetuksella. Uudistuksen syitä olivat aiemmin sektorikohtaisen sääntelyn ja monien eri lupien tuomat ongelmat, sekä suuria teollisuus-laitoksia koskevan IPPC-direktiivin voimaantulo. Uudistuksen myötä ympäristönsuojelulakiin otettiin mukaan ne periaatteet, joita on noudatettava ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa. Näistä eräs on parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate, eli niin sanottu BAT-periaate. Parhaalla käyttökelpoisella tek-niikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttamaa ympäris-tön pilaantumista tai ainakin vähentää sitä tehokkaasti. Tekniikan tulee olla myös teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista.
Tutkimusongelmana on selvittää, mitä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan ja miten se määri-tellään, sekä kuinka se ilmenee yksittäisissä ympäristölupapäätöksissä. Tutkimus kuuluu sekä ympäristö- että hallinto-oikeuden alaan. Tutkimusmetodina on oikeusdogmatiikka, eli voimassa olevan oikeuden selvittämi-nen. Tämä tapahtuu tarkastelemalla ympäristölupavirastojen vuonna 2006 myöntämiä ympäristölupia massa- ja paperiteollisuuden laitoksille. Lähdeaineiston virallislähteistä tärkeimpiä lainsäädännön osalta ovat ympä-ristönsuojelulaki ja –asetus sekä IPPC-direktiivi. Lainvalmisteluaineistoa ja eurooppaoikeudellisesta materiaa-lia sekä oikeustapauksia on myös käytetty. Kirjallisuuden osalta on käytetty koti- ja ulkomaisia ympäristö- sekä hallinto-oikeutta koskevia teoksia ja artikkeleita. Elektroniset lähdeaineistot on myös huomioitu.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate on ympäristöllinen ohjausperiaate, joka ohjaa joustavien normien tulkintaa ja lupamääräysten muotoutumista ympäristöluparatkaisuissa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa määriteltäessä huomioon on otettava paljon tekijöitä, jotka liittyvät itse tekniikkaan ja yksittäisessä tapaukses-sa vallitseviin olosuhteisiin. Keskeisiä lähteitä parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyssä ovat yleiseu-rooppalaiset soft law –tyyppistä sääntelyä edustavat BREF-vertailuasiakirjat, joihin on koottu tieto kullakin teollisuuden sektorilla parhaana pidetystä tekniikasta. Lupamääräyksissä on otettava lisäksi huomioon yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet sekä yleiset ympäristönsuojelun periaatteet. Lupamääräyksissä ei saa kuiten-kaan tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta velvoittaa toiminnanharjoittajaa käyttämään tiettyä tekniikkaa, vaan asetettava ainoastaan päästöraja-arvot, jotka voidaan saavuttaa käyttämällä parasta käyttökelpoista tek-niikkaa. Toiminnanharjoittajalle jää vapaus valita omaan toimintaansa parhaiten sopivat ratkaisut.
Massa- ja paperiteollisuutta koskevista ympäristölupapäätöksistä kävi ilmi, että parhaan käyttökelpoisen tek-niikan periaate on merkittävä. Lupien hakijat ovat tehneet selvityksiä käyttämästään tekniikasta, ja ympäristö-lupavirastot ovat lupamääräysten perusteluissa viitanneet parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten huomioon ottamiseen. BREF-vertailuasiakirjojen hyväksyttävyys ja käyttö ovat korkealla tasolla. Lupapää-töksistä nousi myös hyvin esille tekijöitä, jotka vaikuttivat parhaan käyttökelpoisen tekniikan määräytymiseen yksittäisissä tapauksissa. Tällaisia tekijöitä olivat muun muassa tehtaan ikä, koko ja tuotantolaitteiston taso, taloudellinen rasitus, yhdenvertaisuus vastaavan toiminnan kanssa sekä paikalliset olosuhteet.
Tutkimusongelmana on selvittää, mitä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan ja miten se määri-tellään, sekä kuinka se ilmenee yksittäisissä ympäristölupapäätöksissä. Tutkimus kuuluu sekä ympäristö- että hallinto-oikeuden alaan. Tutkimusmetodina on oikeusdogmatiikka, eli voimassa olevan oikeuden selvittämi-nen. Tämä tapahtuu tarkastelemalla ympäristölupavirastojen vuonna 2006 myöntämiä ympäristölupia massa- ja paperiteollisuuden laitoksille. Lähdeaineiston virallislähteistä tärkeimpiä lainsäädännön osalta ovat ympä-ristönsuojelulaki ja –asetus sekä IPPC-direktiivi. Lainvalmisteluaineistoa ja eurooppaoikeudellisesta materiaa-lia sekä oikeustapauksia on myös käytetty. Kirjallisuuden osalta on käytetty koti- ja ulkomaisia ympäristö- sekä hallinto-oikeutta koskevia teoksia ja artikkeleita. Elektroniset lähdeaineistot on myös huomioitu.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate on ympäristöllinen ohjausperiaate, joka ohjaa joustavien normien tulkintaa ja lupamääräysten muotoutumista ympäristöluparatkaisuissa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa määriteltäessä huomioon on otettava paljon tekijöitä, jotka liittyvät itse tekniikkaan ja yksittäisessä tapaukses-sa vallitseviin olosuhteisiin. Keskeisiä lähteitä parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyssä ovat yleiseu-rooppalaiset soft law –tyyppistä sääntelyä edustavat BREF-vertailuasiakirjat, joihin on koottu tieto kullakin teollisuuden sektorilla parhaana pidetystä tekniikasta. Lupamääräyksissä on otettava lisäksi huomioon yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet sekä yleiset ympäristönsuojelun periaatteet. Lupamääräyksissä ei saa kuiten-kaan tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta velvoittaa toiminnanharjoittajaa käyttämään tiettyä tekniikkaa, vaan asetettava ainoastaan päästöraja-arvot, jotka voidaan saavuttaa käyttämällä parasta käyttökelpoista tek-niikkaa. Toiminnanharjoittajalle jää vapaus valita omaan toimintaansa parhaiten sopivat ratkaisut.
Massa- ja paperiteollisuutta koskevista ympäristölupapäätöksistä kävi ilmi, että parhaan käyttökelpoisen tek-niikan periaate on merkittävä. Lupien hakijat ovat tehneet selvityksiä käyttämästään tekniikasta, ja ympäristö-lupavirastot ovat lupamääräysten perusteluissa viitanneet parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten huomioon ottamiseen. BREF-vertailuasiakirjojen hyväksyttävyys ja käyttö ovat korkealla tasolla. Lupapää-töksistä nousi myös hyvin esille tekijöitä, jotka vaikuttivat parhaan käyttökelpoisen tekniikan määräytymiseen yksittäisissä tapauksissa. Tällaisia tekijöitä olivat muun muassa tehtaan ikä, koko ja tuotantolaitteiston taso, taloudellinen rasitus, yhdenvertaisuus vastaavan toiminnan kanssa sekä paikalliset olosuhteet.