Yhteiskuntavastuun merkityksellistyminen henkilöstön kehittämistyössä: Tarkastelussa valtion enemmistö- ja osakkuusyhtiöt
Salminen, Otto (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä yhteiskuntavastuu saa henkilöstönkehittämistyössä. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa luodaan katsaus alan teoriakirjallisuuteen. Teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään henkilöstönkehittämisen ja organisaation yhteiskuntavastuun toteutumisen edellytyksiin. Teoriakeskustelussa pyritään nostamaan esille asiat ja ulottuvuudet, jotka ovat keskeisiä henkilöstön kehittämisessä ja johtamisessa, kun tavoitteena on yhteiskuntavastuullinen henkilöstö.
Lisäksi tavoitteena on tutkia teoriakatsauksella, mitä on organisatorinen yhteiskuntavastuu ja miksi se koetaan tärkeänä yksityisen, julkisen sekä kolmannen sektorin organisaatioiden tehtävänä eri sidosryhmissä. Tutkimus keskittyy teoreettisen viitekehyksen ja empiiristen tulosten pohjalta nostamaan esiin yhteiskuntavastuun merkityksiä valtion enemmistö- ja osakkuusyhtiöiden kontekstissa.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin teemahaastattelututkimuksena, joka suoritettiin touko-syyskuun aikana 2013. Haastateltaviksi valittiin 14 asiantuntijaa valtioenemmistöisistä yhtiöistä ja valtion osakkuusyhtiöistä. Haastatellut toimivat oman organisaationsa henkilöstönkehittämisen parissa esimiesasemassa. Empiirisessä osuudessa vertaillaan haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksiä yhteiskuntavastuun merkityksistä valtionenemmistöisten- ja osakkuusyhtiöiden henkilöstönkehittämistyössä.
Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että kolmoistilinpäätöksen periaate on iskostunut hyvin haastateltavien ajatusmaailmaan pohdittaessa yhteiskuntavastuun merkitystä henkilöstönkehittämisen kontekstissa. Haastattelumateriaalista nousi runsaasti esiin näkemyksiä, joista voidaan nähdä valtion enemmistö- ja osakkuusyhtiöiden yhteiskuntavastuukäsityksen edustavan pääsääntöisesti sidosryhmälähtöisen ja laajan yhteiskuntavastuun näkökantoja. Organisaatiossa koetaan yhteiskuntavastuun synnyttävän kilpailuetua ja parantavan mainetta. Henkilöstön ikääntymisestä aiheutuvista tulevaisuuden henkilöstöhaasteista selviäminen koettiin tärkeänä motivaatiotekijänä yhteiskuntavastuun yhteydessä.
Haastatellut kokivat, että henkilöstön kehittämisellä voidaan edesauttaa organisaation sosiaalisten, ympäristöllisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamista, sekä tunnistivat oman roolinsa keskeisenä, mutta haastatteluista painottui selvästi käsitys, jonka mukaan organisaation johdon tuki on tärkein kriteeri henkilöstönkehittämisprosessissa onnistumiselle. Tässä suhteessa saadut tutkimustulokset vahvistavat niitä haasteita, vaikutuksia sekä hyötyjä joita yhteiskuntavastuuseen henkilöstönkehittämisen yhteydessä on aikaisemmissa tutkimuksissa liitetty.
Lisäksi tavoitteena on tutkia teoriakatsauksella, mitä on organisatorinen yhteiskuntavastuu ja miksi se koetaan tärkeänä yksityisen, julkisen sekä kolmannen sektorin organisaatioiden tehtävänä eri sidosryhmissä. Tutkimus keskittyy teoreettisen viitekehyksen ja empiiristen tulosten pohjalta nostamaan esiin yhteiskuntavastuun merkityksiä valtion enemmistö- ja osakkuusyhtiöiden kontekstissa.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin teemahaastattelututkimuksena, joka suoritettiin touko-syyskuun aikana 2013. Haastateltaviksi valittiin 14 asiantuntijaa valtioenemmistöisistä yhtiöistä ja valtion osakkuusyhtiöistä. Haastatellut toimivat oman organisaationsa henkilöstönkehittämisen parissa esimiesasemassa. Empiirisessä osuudessa vertaillaan haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksiä yhteiskuntavastuun merkityksistä valtionenemmistöisten- ja osakkuusyhtiöiden henkilöstönkehittämistyössä.
Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että kolmoistilinpäätöksen periaate on iskostunut hyvin haastateltavien ajatusmaailmaan pohdittaessa yhteiskuntavastuun merkitystä henkilöstönkehittämisen kontekstissa. Haastattelumateriaalista nousi runsaasti esiin näkemyksiä, joista voidaan nähdä valtion enemmistö- ja osakkuusyhtiöiden yhteiskuntavastuukäsityksen edustavan pääsääntöisesti sidosryhmälähtöisen ja laajan yhteiskuntavastuun näkökantoja. Organisaatiossa koetaan yhteiskuntavastuun synnyttävän kilpailuetua ja parantavan mainetta. Henkilöstön ikääntymisestä aiheutuvista tulevaisuuden henkilöstöhaasteista selviäminen koettiin tärkeänä motivaatiotekijänä yhteiskuntavastuun yhteydessä.
Haastatellut kokivat, että henkilöstön kehittämisellä voidaan edesauttaa organisaation sosiaalisten, ympäristöllisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamista, sekä tunnistivat oman roolinsa keskeisenä, mutta haastatteluista painottui selvästi käsitys, jonka mukaan organisaation johdon tuki on tärkein kriteeri henkilöstönkehittämisprosessissa onnistumiselle. Tässä suhteessa saadut tutkimustulokset vahvistavat niitä haasteita, vaikutuksia sekä hyötyjä joita yhteiskuntavastuuseen henkilöstönkehittämisen yhteydessä on aikaisemmissa tutkimuksissa liitetty.