Yläkoululaiset opintohallintojärjestelmä Wilman mobiilisovelluksen käyttäjinä
Elomaa, Jonna (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena oli koulun ja kodin välisessä viestinnässä yleisesti hyödynnetyn opintohallintojärjestelmä Wilman mobiilisovellus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä käytettävyyden kannalta olennaista nousee esiin huomioitaessa yläkoululaiset opintohallintojärjestelmä Wilman mobiilisovelluksen käyttäjäryhmänä. Tavoitteeseen vastattiin selvittämällä, millainen Wilman mobiilisovelluksen käyttäjäryhmä yläkouluikäiset ovat, mistä osatekijöistä Wilman mobiilisovelluksen käytettävyys muodostuu sekä millainen rooli termeillä ja muilla kielellisillä elementeillä on sen käyttöliittymän käytettävyydessä.
Tutkimus jakautui kahteen osaan: asiantuntija-arviointiin ja käyttäjätutkimukseen. Asiantuntija-arviointi pohjautui Nielsenin listan mukaisiin yleisiin heuristiikkoihin, joita on onnistuneesti sovellettu mobiiliin kohdennetuissa tutkimuksissa, erityisesti mobiiliin keskittyvistä tutkimuksista nousseisiin uusiin heuristiikkoihin sekä useiden tutkijoiden esittämistä periaatteista, joiden avulla voidaan huomioida myös termien merkitys käytettävyydelle. Käyttäjätutkimuksessa käyttäjän näkökulman tarjosivat 7.-luokkalaiset. Kyselylomakkeen avulla saatiin aineistoa 22 oppilaalta, joista kuusi osallistui heuristisen arvioinnin perusteella kohdennettuun haastatteluun ja käytettävyystestiin.
Yläkouluikäisten aktiivinen älypuhelinten ja mobiilisovellusten käyttö näkyi Wilman käytössä ja erityisesti odotuksissa, joita Wilma-mobiilisovellusta kohtaan asetettiin. Yläkoululaisten voidaan myös sanoa tavallaan tulevan Wilman käyttäjiksi mobiili edellä. Wilma-mobiilisovelluksen käytettävyyden arvioinnissa painottuivat mobiililaitteesta lähtöisin olevat tekijät. Sovelluksen käyttöliittymässä esiintyvien termien osalta ei käytettävyysongelmia tullut esiin yhtä lailla, mutta tutkimukseni perustella sovelluksen käytettävyyttä voitaisiin kyllä kehittää edelleen molempien osalta. Tutkimuksessani Wilma-mobiilisovelluksen käytettävyyden kannalta olennaiseksi nousi erityisesti sovelluksen käytön opittavuus, sillä tutkimukseen osallistuneet yläkoululaiset eivät olleet hyödyntäneet sovelluksen käyttöohjeita vaan sen sijaan opetelleet käytön itse kokeilemalla. Tämä luonnollisesti korostaa käyttöliittymän käyttäjää opastavaa tehtävää.
Tutkimus jakautui kahteen osaan: asiantuntija-arviointiin ja käyttäjätutkimukseen. Asiantuntija-arviointi pohjautui Nielsenin listan mukaisiin yleisiin heuristiikkoihin, joita on onnistuneesti sovellettu mobiiliin kohdennetuissa tutkimuksissa, erityisesti mobiiliin keskittyvistä tutkimuksista nousseisiin uusiin heuristiikkoihin sekä useiden tutkijoiden esittämistä periaatteista, joiden avulla voidaan huomioida myös termien merkitys käytettävyydelle. Käyttäjätutkimuksessa käyttäjän näkökulman tarjosivat 7.-luokkalaiset. Kyselylomakkeen avulla saatiin aineistoa 22 oppilaalta, joista kuusi osallistui heuristisen arvioinnin perusteella kohdennettuun haastatteluun ja käytettävyystestiin.
Yläkouluikäisten aktiivinen älypuhelinten ja mobiilisovellusten käyttö näkyi Wilman käytössä ja erityisesti odotuksissa, joita Wilma-mobiilisovellusta kohtaan asetettiin. Yläkoululaisten voidaan myös sanoa tavallaan tulevan Wilman käyttäjiksi mobiili edellä. Wilma-mobiilisovelluksen käytettävyyden arvioinnissa painottuivat mobiililaitteesta lähtöisin olevat tekijät. Sovelluksen käyttöliittymässä esiintyvien termien osalta ei käytettävyysongelmia tullut esiin yhtä lailla, mutta tutkimukseni perustella sovelluksen käytettävyyttä voitaisiin kyllä kehittää edelleen molempien osalta. Tutkimuksessani Wilma-mobiilisovelluksen käytettävyyden kannalta olennaiseksi nousi erityisesti sovelluksen käytön opittavuus, sillä tutkimukseen osallistuneet yläkoululaiset eivät olleet hyödyntäneet sovelluksen käyttöohjeita vaan sen sijaan opetelleet käytön itse kokeilemalla. Tämä luonnollisesti korostaa käyttöliittymän käyttäjää opastavaa tehtävää.