Arvoilla johtaminen julkisen hallinnon viitekehyksessä: Pohdinta Nolanin komitean arvojen merkityksistä ja soveltamisen haasteista

Abstract

Arvojen ja arvojohtamisen merkitys julkisessa hallinnossa on korostunut. Johtaminen ei ole koskaan arvoneutraalia, joten arvojohtamisen tärkeys voidaan helposti havaita. Arvojohtamista pidetään nykyisin yhtenä johtajan tärkeimmistä ominaisuuksista. Arvoja käytetään johtamisen välineenä.

Tutkielmaan on valikoitunut brittiläisen Nolanin komitean eli Committee on Standards in Public Life’n julkiselle toiminnalle asettamat arvot: epäitsekkyys, integriteetti, objektiivisuus, vastuullisuus, avoimuus, rehellisyys ja esimerkillinen johtajuus. Komitean asettamat arvot ovat yleisesti hyväksytyt ja vastaavia arvoja esiintyy myös monissa muissa eettisissä säännöstöissä.

Tutkielma pyrkii selvittämään, millaisia haasteita Nolanin komitean arvoihin sisältyy. Toisena tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin arvot voidaan tuoda organisaation arkipäivään sekä millaisia tulkin- toja arvoihin voidaan liittää. Viimeisenä tavoitteena on selvittää, millaisia keinoja arvojohtaminen luo. Tutkielman aineistona käytetään alalla aiemmin julkaistuja tutkimuksia, joiden avulla tehdään kirjalli- suuskatsaus, tarkemmin määriteltynä normatiivinen yleiskatsaus, aiheeseen. Aineisto on laaja käsittäen suomalaisten lähteiden ohella runsaasti kansainvälisiä tutkimuksia.

Eettisten arvojen noudattaminen arkipäivässä on monin tavoin haastavaa. Arvojen haasteellisuutta on pyritty selvittämään alan kirjallisuuden ja konkreettisten esimerkkien avulla. Haastavuutta lisää myös arvojen moniselitteisyys eli erilaisten tulkintojen suuri määrä. Lisäksi niiden tulkinta on usein jätetty yksittäisten toimijoiden vastuulle, jolloin tilanteissa käytetyt tulkinnat vaihtelevat suuresti.

Organisaatioilla on omat eettiset arvonsa ja lisäksi toimintaa ohjaamaan on kehitetty useita erilaisia eetti- siä säännöstöjä, jotka koostuvat erilaisista yleisesti hyväksyttyinä pidetyistä arvoista. Säännöstöissä anne- taan arvoille usein selitys, jonka tarkoituksena on selventää niiden tarkoitusta ja sisältöä. Selitykset ovat kuitenkin hyvin yksiselitteisiä ja arvojen tulkinta jätetään pinnalliseksi. Arvoille voidaankin tilanteesta ja tulkitsijasta riippuen löytää erilaisia tulkintoja, joiden sisällöt poikkeavat usein merkittävästikin toisistaan.

Yksi tutkielman keskeisimmistä johtopäätöksistä on, että johtajan vaikutus organisaation ja alaisten eetti- syyteen on merkittävä. Arvojohtaminen on hyvä keino, kun tavoitteena on pyrkiä ohjaamaan organisaatio oikeaan suuntaan ilman pakottavia keinoja. Lisäksi organisaation arvojen voidaan havaita olevan erittäin tärkeässä asemassa.