Liikkumisen ohjaus – tienviitta Suomen kestävään liikenteeseen?
Salmela, Anna (2008)
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kestävän kehityksen toteutuminen liikenteessä edellyttää, että liikenteen määrää tai ainakin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä saadaan vähennettyä. Tätä tavoitetta ei tue tieliikenteen ja etenkään henkilöautoliikenteen kasvu. Henkilöautoliikenteen ja sen synnyttämien paikallisten, alueellisten ja globaalien ympäristö- ja terveysongelmien kasvaessa tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja, joilla liikkumista ja kulkutapavalintoja voidaan ohjata kestävämpään suuntaan. Tällaisen ratkaisumallin tarjoaa Keski-Euroopassa laajasti sovellettu liikkumisen ohjaus -ajattelutapa, joka on vuosituhannen vaihteen jälkeen omaksuttu myös suomalaisen liikennesuunnittelun ja -politiikan sanavarastoon.
Liikkumisen ohjaus on käsitteenä laaja. Tavoitteena liikkumisen ohjauksessa on edistää kestävän kehityksen mukaista liikkumista vähentämällä riippuvuutta henkilöautosta. Liikkumisen ohjauksessa keskeistä on kysyntälähtöisyys, pehmeät ohjauskeinot sekä laaja ja innovatiivinen keinovalikoima, jonka avulla henkilöautolle vaihtoehtoisia kulkutapoja pyritään edistämään erityisesti kaupunkiympäristössä. Liikkumisen ohjauksen organisoinnin kannalta olennaista on eri toimijoiden – viranomaisten, tienpitäjien, kuntien, yritysten ja liikennepalveluiden tarjoajien – kokoaminen yhteen kestävämmän liikennejärjestelmän kehittämistyöhön. Liikkumisen ohjauksessa vastuu liikenneongelmista ja niiden ratkaisemisesta laajennetaan koskemaan julkisen sektorin lisäksi myös yksityistä sektoria sekä asenteiden ja päätöksenteon tasolla myös yksittäisiä kansalaisia.
Tämän tutkielman tavoitteena on ollut tarkastella eurooppalaista liikkumisen ohjaus -filosofiaa sekä sitä, miten ajattelutapaa on tulkittu ja sovellettu Suomessa. Tarkastelussa on hyödynnetty liikkumisen ohjauksen soveltamista kuvaavaa kansainvälistä organisointimallia, eli liikkumisen ohjaus -konseptia. Konseptin avulla on tarkasteltu, miten liikkumisen ohjaus -ajattelutapa on näkynyt Suomen kestävän liikenteen suunnittelu- ja kehittämistyössä strategiatasolla, hallinnointitasolla sekä käyttäjätasolla.
Tutkielma on toteutettu kirjallisuusselvityksenä tutustumalla aihepiiriä käsitteleviin ulkomaisiin ja kotimaisiin julkaisuihin. Keskeisimmän tutkimusaineiston ovat muodostaneet aikaisemmat kotimaiset liikkumisen ohjausta käsittelevät selvitykset ja liikkumisen ohjausta soveltavista hankkeista laaditut raportit. Työn yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut kokonaiskuvan muodostaminen liikkumisen ohjaus -ajattelu-tavan kansallisesta nykytilasta. Tutkielmassa on myös hahmoteltu liikkumisen ohjauksen tulevaisuudenkuvaa Suomessa ja erityisesti niitä haasteita, joita ajattelutavan laajempaan omaksumiseen ja edistämiseen sisältyy.
Tutkielman keskeisenä havaintona on, että liikkumisen ohjaus -käsitteen kansainvälinen ja kansallinen määrittelytyö on kesken. Suomessa – kuten muuallakin Euroopassa – liikkumisen ohjaus -käsitettä tulkitaan ja sovelletaan omista lähtökohdista. Suomessa liikkumisen ohjauksen soveltaminen on vielä pilottivaiheessa. Lisääntyneet kotimaiset hankkeet liikkumisen ohjauksen alalla kuitenkin osoittavat, että kiinnostusta ajattelutapaa kohtaan on. Tästä kertoo myös se, että ajankohtaiseksi on tullut hajanaisista liikkumisen ohjausta soveltavista hankkeista ja projekteista saatujen kokemusten ja tulosten kokoaminen yhteen. Liikkumisen ohjauksen laajemman omaksumisen edellytyksenä on, että ajattelutapa hyväksytään edistettäväksi asiaksi yhteiskunnallisesti. Tärkeää on, että liikkumisen ohjaus saadaan sisällytettyä osaksi vero- ja hintapolitiikkaa ja muuta lainsäädäntöä sekä kuntien liikennejärjestelmäsuunnittelua. Myös liikkumisen ohjauksesta saatavien hyötyjen osoittaminen ja niistä tiedottaminen on tärkeää, jotta saataisiin yritykset ja yksityiset kansalaiset kiinnostumaan liikkumisen ohjauksen mahdollisuuksista.
Liikkumisen ohjaus on käsitteenä laaja. Tavoitteena liikkumisen ohjauksessa on edistää kestävän kehityksen mukaista liikkumista vähentämällä riippuvuutta henkilöautosta. Liikkumisen ohjauksessa keskeistä on kysyntälähtöisyys, pehmeät ohjauskeinot sekä laaja ja innovatiivinen keinovalikoima, jonka avulla henkilöautolle vaihtoehtoisia kulkutapoja pyritään edistämään erityisesti kaupunkiympäristössä. Liikkumisen ohjauksen organisoinnin kannalta olennaista on eri toimijoiden – viranomaisten, tienpitäjien, kuntien, yritysten ja liikennepalveluiden tarjoajien – kokoaminen yhteen kestävämmän liikennejärjestelmän kehittämistyöhön. Liikkumisen ohjauksessa vastuu liikenneongelmista ja niiden ratkaisemisesta laajennetaan koskemaan julkisen sektorin lisäksi myös yksityistä sektoria sekä asenteiden ja päätöksenteon tasolla myös yksittäisiä kansalaisia.
Tämän tutkielman tavoitteena on ollut tarkastella eurooppalaista liikkumisen ohjaus -filosofiaa sekä sitä, miten ajattelutapaa on tulkittu ja sovellettu Suomessa. Tarkastelussa on hyödynnetty liikkumisen ohjauksen soveltamista kuvaavaa kansainvälistä organisointimallia, eli liikkumisen ohjaus -konseptia. Konseptin avulla on tarkasteltu, miten liikkumisen ohjaus -ajattelutapa on näkynyt Suomen kestävän liikenteen suunnittelu- ja kehittämistyössä strategiatasolla, hallinnointitasolla sekä käyttäjätasolla.
Tutkielma on toteutettu kirjallisuusselvityksenä tutustumalla aihepiiriä käsitteleviin ulkomaisiin ja kotimaisiin julkaisuihin. Keskeisimmän tutkimusaineiston ovat muodostaneet aikaisemmat kotimaiset liikkumisen ohjausta käsittelevät selvitykset ja liikkumisen ohjausta soveltavista hankkeista laaditut raportit. Työn yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut kokonaiskuvan muodostaminen liikkumisen ohjaus -ajattelu-tavan kansallisesta nykytilasta. Tutkielmassa on myös hahmoteltu liikkumisen ohjauksen tulevaisuudenkuvaa Suomessa ja erityisesti niitä haasteita, joita ajattelutavan laajempaan omaksumiseen ja edistämiseen sisältyy.
Tutkielman keskeisenä havaintona on, että liikkumisen ohjaus -käsitteen kansainvälinen ja kansallinen määrittelytyö on kesken. Suomessa – kuten muuallakin Euroopassa – liikkumisen ohjaus -käsitettä tulkitaan ja sovelletaan omista lähtökohdista. Suomessa liikkumisen ohjauksen soveltaminen on vielä pilottivaiheessa. Lisääntyneet kotimaiset hankkeet liikkumisen ohjauksen alalla kuitenkin osoittavat, että kiinnostusta ajattelutapaa kohtaan on. Tästä kertoo myös se, että ajankohtaiseksi on tullut hajanaisista liikkumisen ohjausta soveltavista hankkeista ja projekteista saatujen kokemusten ja tulosten kokoaminen yhteen. Liikkumisen ohjauksen laajemman omaksumisen edellytyksenä on, että ajattelutapa hyväksytään edistettäväksi asiaksi yhteiskunnallisesti. Tärkeää on, että liikkumisen ohjaus saadaan sisällytettyä osaksi vero- ja hintapolitiikkaa ja muuta lainsäädäntöä sekä kuntien liikennejärjestelmäsuunnittelua. Myös liikkumisen ohjauksesta saatavien hyötyjen osoittaminen ja niistä tiedottaminen on tärkeää, jotta saataisiin yritykset ja yksityiset kansalaiset kiinnostumaan liikkumisen ohjauksen mahdollisuuksista.