Tikanojan taidekodin ulkoisen viestinnän toimivuus kävijän näkökulmasta
Saksa, Terhi (2006)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään kävijätutkimuksen avulla taidemuseon ulkoisen viestinnän toimivuutta museokävijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena ovat vaasalaisen taidemuseon, Tikanojan taidekodin, kesänäyttelyn kävijät vuonna 2004. Tutkimus selvittää kävijöiden mielikuvan Tikanojan taidekodista. Lisäksi tutkimus tuo esille kävijöiden käyttämät viestintäkanavat ja kanavat, joista kävijät toivoisivat saavansa tietoa taidekodista.
Tutkimusaineisto muodostuu kvantitatiivisen kävijätutkimuksen vastauksista. Vastauksia on 164, joista ruotsinkielisiä on 20, suomenkielisiä 137 ja englanninkielisiä 7. Lisäksi kävijätutkimuksen kuutta avointa kysymystä analysoidaan kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla.
Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa lasketaan vastauksista tutkimuksen kannalta olennaisia yksikköjä. Yksiköt on valittu sen mukaan, miten ne selventävät kävijöiden mielikuvan laatua. Tutkimuksen avointen kysymysten vastauksia on luokiteltu siten, että vastauksista on etsitty samanlaisia tai samankaltaisia sanoja ja samaa tunnelmaa tai tilaa kuvaavia ilmauksia.
Kvantitatiivisessa osiossa on tulokset esitetty taulukoiden ja prosenttilukujen avulla. Saatuja vastauksia on verrattu Suomen museoliiton vuosina 1992 ja 2003 tehtyjen valtakunnallisen museoiden kävijätutkimusten tuloksiin sekä Tilastokeskuksen tekemien tutkimusten tuloksiin.
Tutkimustuloksista selviää, että Tikanojan taidekodissa viestintää toteutetaan pienellä henkilökuntamäärällä ja totutulla tavalla eikä viestintää ole sidottu osaksi taidekodin strategista suunnittelua. Tikanojan taidekodilla ei ole omaa viestinnän budjettia eikä viestinnälle ole asetettu tulostavoitteita. Viestinnällinen vastuu taidekodissa kuuluu museonjohtajalle. Taidemuseoiden, kuten Tikanojan taidekodin, viestintää voitaisiin kehittää sitomalla viestintä osaksi strategista suunnittelua, laatimalla näyttelykohtaisia viestintäsuunnitelmia ja laajentamalla henkilökunnan viestintäosaamista tai palkkaamalla viestinnän asiantuntija.
Tutkimusaineisto muodostuu kvantitatiivisen kävijätutkimuksen vastauksista. Vastauksia on 164, joista ruotsinkielisiä on 20, suomenkielisiä 137 ja englanninkielisiä 7. Lisäksi kävijätutkimuksen kuutta avointa kysymystä analysoidaan kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla.
Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa lasketaan vastauksista tutkimuksen kannalta olennaisia yksikköjä. Yksiköt on valittu sen mukaan, miten ne selventävät kävijöiden mielikuvan laatua. Tutkimuksen avointen kysymysten vastauksia on luokiteltu siten, että vastauksista on etsitty samanlaisia tai samankaltaisia sanoja ja samaa tunnelmaa tai tilaa kuvaavia ilmauksia.
Kvantitatiivisessa osiossa on tulokset esitetty taulukoiden ja prosenttilukujen avulla. Saatuja vastauksia on verrattu Suomen museoliiton vuosina 1992 ja 2003 tehtyjen valtakunnallisen museoiden kävijätutkimusten tuloksiin sekä Tilastokeskuksen tekemien tutkimusten tuloksiin.
Tutkimustuloksista selviää, että Tikanojan taidekodissa viestintää toteutetaan pienellä henkilökuntamäärällä ja totutulla tavalla eikä viestintää ole sidottu osaksi taidekodin strategista suunnittelua. Tikanojan taidekodilla ei ole omaa viestinnän budjettia eikä viestinnälle ole asetettu tulostavoitteita. Viestinnällinen vastuu taidekodissa kuuluu museonjohtajalle. Taidemuseoiden, kuten Tikanojan taidekodin, viestintää voitaisiin kehittää sitomalla viestintä osaksi strategista suunnittelua, laatimalla näyttelykohtaisia viestintäsuunnitelmia ja laajentamalla henkilökunnan viestintäosaamista tai palkkaamalla viestinnän asiantuntija.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]