Kulturspezifik als Übersetzungsproblem am Beispiel finnischer Reiseprospekte und ihrer deutschen Übersetzungen
Sainio, Anu (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee erilaisen kulttuurikontekstin aiheuttamia ongelmia käännettäessä suomalaisia matkaesitteitä saksaksi. Tarkemmin tätä ongelmaa lähestytään tutkimalla aineistossa esiintyvien kulttuurisidonnaisten termien kääntämistä suomesta saksaan. Tutkimuksen materiaalina on käytetty 10 suomalaista matkaesitettä ja niiden saksan-kielisiä käännöksiä. Tutkittavia kulttuurisidonnaisia termejä, jotka kuuluvat kiinteästi jonkun tietyn kielen ja maan käsitteistöön, on kaikkiaan 374 kappaletta.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä kulttuurisidonnainen termi on ja mitä kään-nöstapoja termien kääntämisessä on käytetty. Lisäksi tavoitteena on arvioida käännök-sen onnistuneisuutta ja määritellä käännöskeinot, jotka ovat sanan sisältämän värin säilyttämisen kannalta parhaita.
Tutkimuksen teoriaosassa kerrotaan matkailumainonnasta yleisesti ottaen, luonneh-ditaan matkaesitteitä, mietitään kielen ja kulttuurin suhdetta ja kääntäjän roolia sekä käsitellään kulttuurisidonnaisten termien määrittelyjä ja luokittelua. Tutkimuksessa analysoidaan esimerkkien avulla eri käännösmenetelmien ja käytettyjen käännös-ratkaisujen onnistuneisuutta sekä ymmärrettävyyden ja kulttuuristen erityispiirteiden säilyttämisen kuten myös esitteen mainonnallisen toimivuuden kannalta. Analyysi osoittaa, että kulttuurisidonnaisten termien kääntämisessä on käytetty 10 eri käännös-menetelmää, joista selvästi yleisin on käännöslaina. Vaikka Suomen ja Saksan kulttuu-reissa onkin löydettävissä monia yhtäläisyyksiä, on kääntäjän rooli matkaesitteitä kään-nettäessä erityisen vaativa, koska eri kulttuureihin kuuluvilla ihmisillä on erilainen ajatusmaailma. Kahden kielen hallinta ei pelkästään riitä, vaan on tunnettava myös lähtö- ja kohdekulttuurit. Kääntämisen päämääränä on ymmärtää, mitä alkuperäisessä tekstissä kerrotaan ja välittää ajatus kohdekielelle merkitystä muuttamatta. Matka-esitteiden kääntämisessä huomioon pitää ottaa samalla myös tekstin mainonnallinen funktio.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä kulttuurisidonnainen termi on ja mitä kään-nöstapoja termien kääntämisessä on käytetty. Lisäksi tavoitteena on arvioida käännök-sen onnistuneisuutta ja määritellä käännöskeinot, jotka ovat sanan sisältämän värin säilyttämisen kannalta parhaita.
Tutkimuksen teoriaosassa kerrotaan matkailumainonnasta yleisesti ottaen, luonneh-ditaan matkaesitteitä, mietitään kielen ja kulttuurin suhdetta ja kääntäjän roolia sekä käsitellään kulttuurisidonnaisten termien määrittelyjä ja luokittelua. Tutkimuksessa analysoidaan esimerkkien avulla eri käännösmenetelmien ja käytettyjen käännös-ratkaisujen onnistuneisuutta sekä ymmärrettävyyden ja kulttuuristen erityispiirteiden säilyttämisen kuten myös esitteen mainonnallisen toimivuuden kannalta. Analyysi osoittaa, että kulttuurisidonnaisten termien kääntämisessä on käytetty 10 eri käännös-menetelmää, joista selvästi yleisin on käännöslaina. Vaikka Suomen ja Saksan kulttuu-reissa onkin löydettävissä monia yhtäläisyyksiä, on kääntäjän rooli matkaesitteitä kään-nettäessä erityisen vaativa, koska eri kulttuureihin kuuluvilla ihmisillä on erilainen ajatusmaailma. Kahden kielen hallinta ei pelkästään riitä, vaan on tunnettava myös lähtö- ja kohdekulttuurit. Kääntämisen päämääränä on ymmärtää, mitä alkuperäisessä tekstissä kerrotaan ja välittää ajatus kohdekielelle merkitystä muuttamatta. Matka-esitteiden kääntämisessä huomioon pitää ottaa samalla myös tekstin mainonnallinen funktio.