Työpaikkojen lukumäärän muutos kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan Keski-Suomen ja Pohjanmaan ELY-alueilla 2000–2010
Sahlberg, Matti (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomen ympäristökeskus julkaisi vuonna 2013 uuden kaupunki-maaseutu-alueluokituksen, jossa Suomi on jaettu seitsemään eri aluetyyppiin yhdyskuntarakenteen kaupunkimaisuuden tai maaseutumaisuuden perusteella. Tässä tutkimuksessa sovellettiin uutta alueluokitusta työpaikkojen lukumäärän muutoksen analysointiin. Tutkimus on tehty työ- ja elinkeinoministeriön alueosaston toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten työpaikkojen lukumäärän muutos ilmeni luokituksen mukaisilla aluetyypeillä Keski-Suomen ja Pohjanmaan ELY-alueilla vuosina 2000–2010. Muutosta tarkasteltiin erityisesti toimialojen kehityksen sekä työpaikkojen alueellisen keskittymisen perusteella. Muutosta verrattiin alueiden kesken sekä suhteessa koko maan muutokseen.
Tutkimuksen keskeisen aineiston muodosti Suomen ympäristökeskuksen hallinnoiman Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän paikkatietoaineisto. Aineistoa tutkittiin kuvailevan tilastotieteen menetelmin. Tuloksia analysoitiin uuden talousmaantieteen viitekehyksessä sekä kohdealueiden aluetalouden kehitystä kuvaavan kirjallisuuden ja tilastojen perusteella. Teoriaperustan mukaan yritystoiminta hyötyy yleensä alueellisesta keskittymisestä. Aluetalouden kehityksellä on taipumus polarisoitua siten, että yritystoiminta ja väestö kasautuvat suuriin kaupunkikeskuksiin harvaan asutumpien alueiden taantuessa. Tuotantorakenteen muutos on jouduttanut keskittymiskehitystä Suomessa. Työpaikat ovat lisääntyneet erityisesti palvelualoilla, jotka hyötyvät keskittymisestä. Sitä vastoin työpaikat ovat vähentyneet resurssisuuntautuneessa teollisuudessa ja alkutuotannossa, jotka eivät keskittymisestä hyödy. Tutkimuksen kohdealueiden muutosta voidaan selittää sekä teoriaperustan että tuotantorakenteen muutoksen perusteella.
Vuosikymmenen aikana työpaikkojen lukumäärän kasvu keskittyi koko maassa suurille kaupunkialueille. Samalla kaupunkialueiden sisällä tapahtui hajautumista, sillä työpaikat lisääntyivät voimakkaimmin keskusta-alueiden ulkopuolisella kaupunkialueella ja kaupungin kehysalueella. Sekä työpaikkojen keskittyminen kaupunkialueille että hajautuminen kaupunkialueiden sisällä olivat kohdealueilla voimakkaampaa kuin koko maassa. Selvästi voimakkaimmin kasvoivat molempien ELY-alueiden kaupungin kehysalue sekä Pohjanmaan ELY-alueen ulompi kaupunkialue. Kaupungin kehysalueen kasvuun liittyi molemmilla alueilla elinkeinorakenteen monipuolistumista. Keski-Suomessa kehysalueen kasvua selitti sekä yksityisten että julkisten palveluiden kasvu, Pohjanmaan ELY-alueella taas pääosin yksityisten palveluiden kasvu. Pohjanmaan ELY-alueen ulomman kaupunkialueen kasvuun vaikutti eniten erikoistunut teollisuus. Keski-Suomessa teollisuuden työpaikat vähenivät rakennemuutosten johdosta enemmän kuin Pohjanmaan ELY-alueella, minkä vuoksi Keski-Suomessa työpaikat vähenivät erityisesti maaseudun paikalliskeskuksissa. Kuten koko maassa, maaseudulla kohdealueiden työpaikat pääsääntöisesti vähenivät, mikä koski erityisesti alkutuotantovaltaista harvaan asuttua maaseutua. Ydinmaaseutu ja kaupungin läheinen maaseutu taantuivat koko maassa maltillisemmin, ja vielä vähemmän kohdealueilla. Keski-Suomen kaupungin läheisellä maaseudulla työpaikat lisääntyivät hieman.
Tutkimuksen keskeisen aineiston muodosti Suomen ympäristökeskuksen hallinnoiman Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän paikkatietoaineisto. Aineistoa tutkittiin kuvailevan tilastotieteen menetelmin. Tuloksia analysoitiin uuden talousmaantieteen viitekehyksessä sekä kohdealueiden aluetalouden kehitystä kuvaavan kirjallisuuden ja tilastojen perusteella. Teoriaperustan mukaan yritystoiminta hyötyy yleensä alueellisesta keskittymisestä. Aluetalouden kehityksellä on taipumus polarisoitua siten, että yritystoiminta ja väestö kasautuvat suuriin kaupunkikeskuksiin harvaan asutumpien alueiden taantuessa. Tuotantorakenteen muutos on jouduttanut keskittymiskehitystä Suomessa. Työpaikat ovat lisääntyneet erityisesti palvelualoilla, jotka hyötyvät keskittymisestä. Sitä vastoin työpaikat ovat vähentyneet resurssisuuntautuneessa teollisuudessa ja alkutuotannossa, jotka eivät keskittymisestä hyödy. Tutkimuksen kohdealueiden muutosta voidaan selittää sekä teoriaperustan että tuotantorakenteen muutoksen perusteella.
Vuosikymmenen aikana työpaikkojen lukumäärän kasvu keskittyi koko maassa suurille kaupunkialueille. Samalla kaupunkialueiden sisällä tapahtui hajautumista, sillä työpaikat lisääntyivät voimakkaimmin keskusta-alueiden ulkopuolisella kaupunkialueella ja kaupungin kehysalueella. Sekä työpaikkojen keskittyminen kaupunkialueille että hajautuminen kaupunkialueiden sisällä olivat kohdealueilla voimakkaampaa kuin koko maassa. Selvästi voimakkaimmin kasvoivat molempien ELY-alueiden kaupungin kehysalue sekä Pohjanmaan ELY-alueen ulompi kaupunkialue. Kaupungin kehysalueen kasvuun liittyi molemmilla alueilla elinkeinorakenteen monipuolistumista. Keski-Suomessa kehysalueen kasvua selitti sekä yksityisten että julkisten palveluiden kasvu, Pohjanmaan ELY-alueella taas pääosin yksityisten palveluiden kasvu. Pohjanmaan ELY-alueen ulomman kaupunkialueen kasvuun vaikutti eniten erikoistunut teollisuus. Keski-Suomessa teollisuuden työpaikat vähenivät rakennemuutosten johdosta enemmän kuin Pohjanmaan ELY-alueella, minkä vuoksi Keski-Suomessa työpaikat vähenivät erityisesti maaseudun paikalliskeskuksissa. Kuten koko maassa, maaseudulla kohdealueiden työpaikat pääsääntöisesti vähenivät, mikä koski erityisesti alkutuotantovaltaista harvaan asuttua maaseutua. Ydinmaaseutu ja kaupungin läheinen maaseutu taantuivat koko maassa maltillisemmin, ja vielä vähemmän kohdealueilla. Keski-Suomen kaupungin läheisellä maaseudulla työpaikat lisääntyivät hieman.