Kaupallistumisen ja oikeusturvan vaikutukset mikrorahoituslaitosten tavoittavuuden syvyyteen Aasiassa

Abstract

Kehitysmaiden köyhillä ei ole pääsyä tavanomaisille rahoitusmarkkinoille, koska heillä ei ole antaa vakuuksia, joita lainan saamiseksi edellytetään. Toisaalta tavallisilla pankeilla ei ole varaa monitoroida köyhissä oloissa elävien luottokelpoisuutta. Tätä ongelmaa ratkaisemaan syntyivät mikrorahoituslaitokset 1970-luvun lopulla Grameen pankin myötä. Sen jälkeen ala on kehittynyt paljon ja kehittyy edelleen. Varsinkin omistusmuotojen näkökulmasta ala on tullut moninaisemmaksi. Grameen pankin tapaiset sosiaaliset toimijat ovat saaneet rinnalleen esimerkiksi luotto-osuuskuntia, osakeyhtiöitä, ei-pankkimaisia rahoituslaitoksia ja julkisomisteisia laitoksia. Tällaiset kannattavuuteen pyrkivät toimijat joutuvat kuitenkin pitämään voittotavoitteensa johdosta korkotasoa ylempänä kuin alkuperäiset sosiaaliset toimijat. Tällöin kaikista köyhimmät asiakkaat jäävät palveluiden ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa pyritäänkin selvittämään, miten tuottojen ja kannattavuuden kasvu vaikuttaa mikrorahoituslaitosten tavoittavuuden syvyyteen, eli siihen, kuinka köyhiä henkilöitä lai-tokset tavoittavat. Toisena tavoittavuutta selittävänä tekijänä tutkitaan oikeusturvan tasoa. Sen korkean tason pitäisi edistää tavoittavuutta, sillä luottosopimusten sitovuuteen ja omistusoikeuden pysyvyyteen luotetaan tällöin enemmän. Tulokset osoittavat, että kannattavuuden ja oikeusturvan tasolla ei olisi merkittävää vaikutusta Aasiassa, vaan tavoittavuuteen vaikuttavat ennemminkin kustannustehok-kuus, omistusmuoto sekä naispuolisten lainaajien määrä.