ISO 26000 -STANDARDI YHTEISKUNTAVASTUUN KEHITTÄMISESSÄ. Case: Kiilto Oy.
Saari, Susanna (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yritysten yhteiskuntavastuun kehittäminen on nykyään yksi keskeisistä liikkeenjohdon haasteista. Kehitystyön tueksi on olemassa erilaisia välineitä, joista yksi ajankohtaisimmista on ISO 26000 -yhteiskuntavastuustandardi. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kohdeyrityksen yhteiskuntavastuuta ISO 26000 -standardin käyttöönoton kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään, miten yritys toteuttaa yhteiskuntavastuuta kahden standardiin kuuluvan ns. ydinaiheen osalta. Tutkimuksen keskiössä ovat ihmisoikeudet sekä yhteisön toimintaan osallistumisen ja yhteisön kehittämisen -ydinaiheen osalta oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö. Tutkimuksessa analysoidaan näihin osa-alueisiin liittyen yrityksen suoriutumista, kehitystarpeita sekä yhteyttä liiketoimintaan. Näiden tavoitteiden yhteydessä tutkitaan, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä haastateltavilla on yhteiskuntavastuusta sekä sen toteuttamisesta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu yhteiskuntavastuuseen ja sen kehittämiseen liittyvään tutkimukseen. Tutkimus liittyy yhteiskuntavastuun standardeihin liittyvän tutkimuksen jatkumoon. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineisto kerättiin kohdeyrityksessä järjestetyillä teemahaastatteluilla. Tutkimuksen aineiston muodostavat kaksi parihaastattelua sekä neljä yksilöhaastattelua. Aineiston analyysissa hyödynnettiin aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen keskeisimmät havainnot voidaan tiivistää aihepiireihin pohjautuen seuraavasti: ISO 26000 -standardi on suunnannut huomion osa-alueisiin, joiden avulla kohdeyritys voi kehittää yhteiskuntavastuutaan. Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö nähdään yrityksessä yhteiskuntavastuun toteuttamisen väylänä, jonka kautta yritys saa erilaisia hyötyjä ja samalla tukee yhteisön toimintaa. Tärkeäksi koetaan yhteistyön johdonmukaistaminen sekä strategisuuden lisääminen. Muita varsinaisia kehitystarpeita ei ole havaittu. Ihmisoikeus-teema on ajankohtainen ostotoiminnoissa ostotoiminnan muuttumisen myötä. Kyseessä on aihepiiri, jonka kattava käsittely on haastavaa, sillä yrityksen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Ihmisoikeuksia on tarve käsitellä koko yrityksen tasolla, jotta käytännöt pysyvät yhtenäisinä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu yhteiskuntavastuuseen ja sen kehittämiseen liittyvään tutkimukseen. Tutkimus liittyy yhteiskuntavastuun standardeihin liittyvän tutkimuksen jatkumoon. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineisto kerättiin kohdeyrityksessä järjestetyillä teemahaastatteluilla. Tutkimuksen aineiston muodostavat kaksi parihaastattelua sekä neljä yksilöhaastattelua. Aineiston analyysissa hyödynnettiin aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen keskeisimmät havainnot voidaan tiivistää aihepiireihin pohjautuen seuraavasti: ISO 26000 -standardi on suunnannut huomion osa-alueisiin, joiden avulla kohdeyritys voi kehittää yhteiskuntavastuutaan. Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö nähdään yrityksessä yhteiskuntavastuun toteuttamisen väylänä, jonka kautta yritys saa erilaisia hyötyjä ja samalla tukee yhteisön toimintaa. Tärkeäksi koetaan yhteistyön johdonmukaistaminen sekä strategisuuden lisääminen. Muita varsinaisia kehitystarpeita ei ole havaittu. Ihmisoikeus-teema on ajankohtainen ostotoiminnoissa ostotoiminnan muuttumisen myötä. Kyseessä on aihepiiri, jonka kattava käsittely on haastavaa, sillä yrityksen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Ihmisoikeuksia on tarve käsitellä koko yrityksen tasolla, jotta käytännöt pysyvät yhtenäisinä.