Tilintarkastusyhteisön koon ja konsultoinnin tarjoamisen vaikutus tilintarkastajan riippumattomuuteen
Rönnholm, Hanna (2008)
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko tilintarkastusyhteisön koolla ja konsultointipalvelun tarjoamisella vaikutusta sijoittajan näkemykseen tilintarkastajan riippumattomuudesta. Useissa aiemmissa tutkimuksissa on voitu osoittaa, että suurten tilintarkastusyhteisöjen tilintarkastajat nähdään riippumattomampina kuin pienten yhteisöjen. Vastaavasti tilintarkastajan tarjoaman konsultointipalvelun on osoitettu vaikuttavan riippumattomuuteen heikentävästi.
Tutkielman teoriaosassa esitetään viitekehys liittyen riippumattomuuden problematiikkaan sekä käydään läpi aikaisempia tutkimuksia riippumattomuutta vaarantavista tekijöistä. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi 67 Osakesäästäjien Keskusliiton jäsentä. Vastaajien tuli kertoa mielipiteensä tilintarkastajan riippumattomuudesta kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tarkastajan ja yritysjohdon välillä oli erimielisyyttä. Riippumattomina muuttujina olivat tilintarkastusyhteisön koko, joka kuvailtiin suureksi tai pieneksi sekä konsultointipalvelu, jota tilintarkastaja joko tarjosi tai ei tarjonnut tarkastuskohteelleen. Muuttujien yhdistelmistä muodostui neljä eri tapausta, joista kukin vastaaja sai yhden. Aineiston testauksessa käytettiin Mann-Whitneyn U-testiä ja mediaanitestiä.
Tulosten mukaan tilintarkastusyhteisön koolla tai konsultoinnilla ei ole vaikutusta sijoittajien näkemykseen tilintarkastajan riippumattomuudesta. Tosin oli havaittavissa, että sijoittajat olivat taipuvaisia pitämään konsultointia riippumattomuutta heikentävänä tekijänä. Vaikutus ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.
Tutkielman teoriaosassa esitetään viitekehys liittyen riippumattomuuden problematiikkaan sekä käydään läpi aikaisempia tutkimuksia riippumattomuutta vaarantavista tekijöistä. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi 67 Osakesäästäjien Keskusliiton jäsentä. Vastaajien tuli kertoa mielipiteensä tilintarkastajan riippumattomuudesta kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tarkastajan ja yritysjohdon välillä oli erimielisyyttä. Riippumattomina muuttujina olivat tilintarkastusyhteisön koko, joka kuvailtiin suureksi tai pieneksi sekä konsultointipalvelu, jota tilintarkastaja joko tarjosi tai ei tarjonnut tarkastuskohteelleen. Muuttujien yhdistelmistä muodostui neljä eri tapausta, joista kukin vastaaja sai yhden. Aineiston testauksessa käytettiin Mann-Whitneyn U-testiä ja mediaanitestiä.
Tulosten mukaan tilintarkastusyhteisön koolla tai konsultoinnilla ei ole vaikutusta sijoittajien näkemykseen tilintarkastajan riippumattomuudesta. Tosin oli havaittavissa, että sijoittajat olivat taipuvaisia pitämään konsultointia riippumattomuutta heikentävänä tekijänä. Vaikutus ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.