Puheentunnistus asiakaspalvelussa
Rönneikkö, Tommi (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää oleellisimmat tekijät, jotka vaikuttavat kuluttajien tyytyväisyyteen, kun asiakaspalvelussa käytetään heille vierasta puheentunnistustekniikkaa. Tavoitteena on muodostaa viitekehysmäinen ja teoreettinen malli uuden palvelumuodon kokemiseen liittyvistä tekijöistä, puheentunnistuksen kokemisen tutkiminen käytännössä, tutkimuksen tulosten avulla mallin muodostaminen kuluttajien tyytyväisyyden kannalta oleellisimmista tekijöistä sekä tulevien tutkimuksien aiheiden ehdottaminen.
Empiirinen aineisto koostuu 40 sellaisen henkilön haastattelusta, jotka eivät tienneet etukäteen aiheesta mitään. Kyseiset henkilöt soittivat kahteen eri puheentunnistuspalveluun, jotka olivat vielä demovaiheessa. Molempien puheluiden jälkeen he täyttivät kysymyslomakkeen, jossa heiltä kysyttiin muun muassa mielipiteitä palvelun toteutuksesta, palvelun käyttämisestä, ”asiakaspalvelijasta” ja asiakaspalvelijan äänestä, luottamuksen määrästä palvelun toimimiseen sekä kuinka todennäköisesti he käyttäisivät puheentunnistuspalvelua oikeassa tilanteessa.
Otoksen koko on niin pieni, ettei tämän tutkimuksen tarkoituksena ole tuottaa yleistettäviä, lopullisia totuuksia. Tulokset antavat vain suuntaa sille, miten kuluttajat saattavat kokea puheentunnistuspalvelun käytön ja mitkä asiat näyttävät oleellisimmilta heidän tyytyväiseksi tekemisessään.
Empiirinen aineisto koostuu 40 sellaisen henkilön haastattelusta, jotka eivät tienneet etukäteen aiheesta mitään. Kyseiset henkilöt soittivat kahteen eri puheentunnistuspalveluun, jotka olivat vielä demovaiheessa. Molempien puheluiden jälkeen he täyttivät kysymyslomakkeen, jossa heiltä kysyttiin muun muassa mielipiteitä palvelun toteutuksesta, palvelun käyttämisestä, ”asiakaspalvelijasta” ja asiakaspalvelijan äänestä, luottamuksen määrästä palvelun toimimiseen sekä kuinka todennäköisesti he käyttäisivät puheentunnistuspalvelua oikeassa tilanteessa.
Otoksen koko on niin pieni, ettei tämän tutkimuksen tarkoituksena ole tuottaa yleistettäviä, lopullisia totuuksia. Tulokset antavat vain suuntaa sille, miten kuluttajat saattavat kokea puheentunnistuspalvelun käytön ja mitkä asiat näyttävät oleellisimmilta heidän tyytyväiseksi tekemisessään.