Raamatusta Ripusuontielle. Intertekstuaalisuuden tarkastelua Raamatun luomiskertomuksen ja Maailman synty –novellin välillä
Ruuhinen, Paula (2009)
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomen kieltä kouluissamme opettavan oppiaineen nimi entisen äidinkielen sijaan on nykyään äidinkieli ja kirjallisuus. Kirjallisuusliitteen lisääminen vanhan äidinkielen op- piaineen nimeen kertoo kirjallisuuden painotuksen merkittävästä lisääntymisestä koulu- opetuksessa. Kirjallisuuden opetuksen tehtäviin laaditut materiaalit ovat verrattain uusia ja siksi niitä on tutkittu vähän.
Päädyin pro gradu -tutkielmassani tarkastelemaan kirjallisuuden opetuksen tarkoituksiin laadittua oppimateriaalia ja sieltä Kari Hotakaisen novellia Maailman synty (2004). Tutkin, miten intertekstuaalisuutta voidaan käyttää kirjallisuuden opetuksen työkaluna. Tarkastelen novellia ensin obligatorisen intertekstuaalisuuden näkökulmasta ja vertaan sitä Raamatun luomiskertomukseen subtekstin, allusion ja dialogisuuden käsitteiden kautta. Toisessa analyysiosuudessani tutkin kahdeksasluokkalaisten intertekstuaali- suuskäsitystä luetuttamalla heillä samaisen novellin ja teettämällä siihen liittyvän kyselylomakkeen. Tarkastelen myös uskontotaustan vaikutusta novellin tulkintaan. Ob- ligatorisen intertekstuaalisuuden mukaan novellin taustalla vaikuttava pohjateksti on selvästi havaittavissa. Tarkastelen tunnistaako oppilas, joka ei tunne Raamattua inter- tekstin novellin takana.
Tekstit ovat loppumaton verkosto, joka heijastaa ja ottaa vaikutteita toisistaan. Maailman synty –novelli peilaa tapahtumiensa ja hahmojensa kautta Raamatun luomiskertomukseen. Intertekstuaalisuus ei ole selvärajaista ja selkeää, mikä ilmenee kahdeksasluokkalaisten vastauksissa esimerkiksi novellin intertekstiä määriteltäessä. Tekstien vaikutussuhteet ovat vaikeasti huomattavissa, mutta niiden avulla uuden tekstin tulkinta saa syvyyyttä ja uusia merkityksiä avautuu. Kirjallisuuden opetukselle olisikin hyödyksi ottaa käsiteltävien tekstien intertekstit huomioon uutta tekstiä tarkas-teltaessa. Näin oppilaan tulkinta tekstistä laajentuisi. Uskontotaustan vaikutus novellin tulkintaan tutkimukseni mukaan on marginaalinen.
Päädyin pro gradu -tutkielmassani tarkastelemaan kirjallisuuden opetuksen tarkoituksiin laadittua oppimateriaalia ja sieltä Kari Hotakaisen novellia Maailman synty (2004). Tutkin, miten intertekstuaalisuutta voidaan käyttää kirjallisuuden opetuksen työkaluna. Tarkastelen novellia ensin obligatorisen intertekstuaalisuuden näkökulmasta ja vertaan sitä Raamatun luomiskertomukseen subtekstin, allusion ja dialogisuuden käsitteiden kautta. Toisessa analyysiosuudessani tutkin kahdeksasluokkalaisten intertekstuaali- suuskäsitystä luetuttamalla heillä samaisen novellin ja teettämällä siihen liittyvän kyselylomakkeen. Tarkastelen myös uskontotaustan vaikutusta novellin tulkintaan. Ob- ligatorisen intertekstuaalisuuden mukaan novellin taustalla vaikuttava pohjateksti on selvästi havaittavissa. Tarkastelen tunnistaako oppilas, joka ei tunne Raamattua inter- tekstin novellin takana.
Tekstit ovat loppumaton verkosto, joka heijastaa ja ottaa vaikutteita toisistaan. Maailman synty –novelli peilaa tapahtumiensa ja hahmojensa kautta Raamatun luomiskertomukseen. Intertekstuaalisuus ei ole selvärajaista ja selkeää, mikä ilmenee kahdeksasluokkalaisten vastauksissa esimerkiksi novellin intertekstiä määriteltäessä. Tekstien vaikutussuhteet ovat vaikeasti huomattavissa, mutta niiden avulla uuden tekstin tulkinta saa syvyyyttä ja uusia merkityksiä avautuu. Kirjallisuuden opetukselle olisikin hyödyksi ottaa käsiteltävien tekstien intertekstit huomioon uutta tekstiä tarkas-teltaessa. Näin oppilaan tulkinta tekstistä laajentuisi. Uskontotaustan vaikutus novellin tulkintaan tutkimukseni mukaan on marginaalinen.