Tunteetonko sika? Sarjakuvahahmon tunteiden analysointia Aristoteleen tunneteorian pohjalta
Ruponen, Heikki (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tavoitteenani on tarkastella tutkimuksessani sarjakuvan tapoja esittää tunteita. Lähtökohtana tutkimukselleni on sarjakuvan osakseen saama kritiikki sen kykenemättömyydestä esittää tunteiden eri vivahteita. Tarkastelen sarjakuvastrippejä ja
etsin niitä merkkejä joilla sarjakuvapiirtäjä on pyrkinyt esittämään sarjakuvahahmon tunteita.
Lähestyn aineistoa Aristoteleen tunneteorian pohjalta, jonka yhtenä osana on objektinanalyysi. Objektinanalyysissä otetaan huomioon tilanne jossa tunne syntyy, valmius tunteen syntymiseen sekä henkilöt jotka vaikuttavat tunteet syntymiseen.
Sarjakuvassa esiintyviä merkkejä analysoin sekä Charles S. Peircen että sarjakuvatutkimuksen omien merkkityyppiluokkien avulla. Metodina tutkimuksessani toimii kvalitatiivinen kuva-analyysi.
Aineistoni koostuu yhdeksästäkymmenestä Viivi ja Wagner -sarjakuvastripistä, jotka on julkaistu Helsingin Sanomissa vuosien 2002–2005 aikana. Aineistoon on koottu kyseisellä aikavälillä ilmestyneen sarjakuvan kuun ensimmäinen ja viimeinen strippi.
Aineiston valintaan vaikuttivat sen suosio ja oletus siitä, että suosion takana on, ainakin osittain, sarjakuvapiirtäjän onnistunut tapa esittää tunteita sarjakuvassa.
Sarjakuvaa tarkasteltaessa tuli esille, että sarjakuvalla on kyky esittää monenlaisia tunteita. Tunteiden määrittäminen on kuitenkin pitkälti kiinni siitä kuinka intensiivisesti lukija sarjakuvaa tarkastelee. Lukijan oma panos ja taustatiedot tunteista vaikuttavat siihen, minkälaisia tunteita sarjakuvasta on luettavissa. Monimutkaisten tunteiden havainnointi ei välttämättä kuulu keskimääräiseen sarjakuvan lukukokemukseen, mutta
tutkimukseni perusteella sarjakuvalla on mahdollisuus tällaisiakin esittää. Sarjakuvan näennäinen yksinkertaisuus mahdollistaa lukijan aktiivisen osallistumisen varsinaiseen lukuprosessiin. Muun muassa tunteiden tulkinnassa piirtäjä jättää suuren vastuun sarjakuvan lukijalle jolloin lukija voi maustaa tulkintaansa esimerkiksi juuri Aristoteleen filosofisilla ajatuksilla.
etsin niitä merkkejä joilla sarjakuvapiirtäjä on pyrkinyt esittämään sarjakuvahahmon tunteita.
Lähestyn aineistoa Aristoteleen tunneteorian pohjalta, jonka yhtenä osana on objektinanalyysi. Objektinanalyysissä otetaan huomioon tilanne jossa tunne syntyy, valmius tunteen syntymiseen sekä henkilöt jotka vaikuttavat tunteet syntymiseen.
Sarjakuvassa esiintyviä merkkejä analysoin sekä Charles S. Peircen että sarjakuvatutkimuksen omien merkkityyppiluokkien avulla. Metodina tutkimuksessani toimii kvalitatiivinen kuva-analyysi.
Aineistoni koostuu yhdeksästäkymmenestä Viivi ja Wagner -sarjakuvastripistä, jotka on julkaistu Helsingin Sanomissa vuosien 2002–2005 aikana. Aineistoon on koottu kyseisellä aikavälillä ilmestyneen sarjakuvan kuun ensimmäinen ja viimeinen strippi.
Aineiston valintaan vaikuttivat sen suosio ja oletus siitä, että suosion takana on, ainakin osittain, sarjakuvapiirtäjän onnistunut tapa esittää tunteita sarjakuvassa.
Sarjakuvaa tarkasteltaessa tuli esille, että sarjakuvalla on kyky esittää monenlaisia tunteita. Tunteiden määrittäminen on kuitenkin pitkälti kiinni siitä kuinka intensiivisesti lukija sarjakuvaa tarkastelee. Lukijan oma panos ja taustatiedot tunteista vaikuttavat siihen, minkälaisia tunteita sarjakuvasta on luettavissa. Monimutkaisten tunteiden havainnointi ei välttämättä kuulu keskimääräiseen sarjakuvan lukukokemukseen, mutta
tutkimukseni perusteella sarjakuvalla on mahdollisuus tällaisiakin esittää. Sarjakuvan näennäinen yksinkertaisuus mahdollistaa lukijan aktiivisen osallistumisen varsinaiseen lukuprosessiin. Muun muassa tunteiden tulkinnassa piirtäjä jättää suuren vastuun sarjakuvan lukijalle jolloin lukija voi maustaa tulkintaansa esimerkiksi juuri Aristoteleen filosofisilla ajatuksilla.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]