Vaimosta on kehkeytynyt aito ranskatar. Naistenlehtiin kirjoittuvan naiskuvan tarkastelua kriittisen diskurssianalyysin ja systeemis-funktionaalisen kieliopin keinoin
Ruotsalainen, Laura (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on naistenlehtiin kirjoittuvan maailman tarkastelu. Tavoitteena on selvittää, millainen naiskuva eri-ikäisille naisille suunnattujen aikakauslehtien henkilöartikkeleihin kirjoittuu: minkälaisina toimijoina ja kokijoina naiset kirjoittuvat ja minkälaisina heidät kuvataan. Tavoitteena on myös selvittää, onko eri-ikäisille naisille suunnattujen lehtien naiskuvassa eroja, ja minkälaista ideologiaa tekstit ilmentävät.
Tutkielman teoreettinen viitekehys on kriittinen diskurssianalyysi ja menetelmänä käytetään systeemis-funktionaalista kielioppia. Diskurssianalyysin pohjalta pystytään kommentoimaan lehtiin kirjoittuvaa ideologiaa. Systeemis-funktionaalisessa kieliopissa kielellä katsotaan olevan monia eri funktioita, ja edelleen kolme metafunktiota. Metafunktiot ovat ideationaalinen, interpersoonainen ja tekstuaalinen. Työssä tutkitaan ideationaalista metafunktiota, joka on kielenulkoisesta maailmasta kertova metafunktio: näin pystytään tutkimaan artikkeleihin kirjoittuvaa maailmaa. Ideationaalinen metafunktio jakautuu kuuteen eri prosessiluokkaan, joista tutkimuksessa keskitytään pääprosessiluokkiin eli materiaalisiin, mentaalisiin ja relationaalisiin.
Aineistona on yhdeksän henkilöjuttua Demistä, Trendistä ja Eevasta, kolme jokaisesta. Artikkelit ovat vuosilta 2016−2017. Analyysi on kvalitatiivista, ja sen perusteella naiset kuvautuvat osin tavallisina, osin ihanteellisina. Materiaalisissa prosesseissa naiset kuvautuvat aktiivisina toimijoina, myös tunteista puhutaan materiaalisten prosessien avulla. Mentaalisissa prosesseissa naiset kuvautuvat analyyttisinä ja kognitiivisina, ja relationaalisissa prosesseissa he kuvautuvat joko suhteessa johonkin tai tulevat määritellyiksi jollain tavalla. Eevassa nainen tulee kuvatuksi miehen asennoitumisen kautta, ja esimerkiksi tässä näkyy ero nuorille ja vanhoille naisille suunnattujen aikakauslehtien välillä. Artikkeleissa on myös prosessien analyysin kautta havaittavissa erilaisia ideologisia asetelmia.
Tutkielman teoreettinen viitekehys on kriittinen diskurssianalyysi ja menetelmänä käytetään systeemis-funktionaalista kielioppia. Diskurssianalyysin pohjalta pystytään kommentoimaan lehtiin kirjoittuvaa ideologiaa. Systeemis-funktionaalisessa kieliopissa kielellä katsotaan olevan monia eri funktioita, ja edelleen kolme metafunktiota. Metafunktiot ovat ideationaalinen, interpersoonainen ja tekstuaalinen. Työssä tutkitaan ideationaalista metafunktiota, joka on kielenulkoisesta maailmasta kertova metafunktio: näin pystytään tutkimaan artikkeleihin kirjoittuvaa maailmaa. Ideationaalinen metafunktio jakautuu kuuteen eri prosessiluokkaan, joista tutkimuksessa keskitytään pääprosessiluokkiin eli materiaalisiin, mentaalisiin ja relationaalisiin.
Aineistona on yhdeksän henkilöjuttua Demistä, Trendistä ja Eevasta, kolme jokaisesta. Artikkelit ovat vuosilta 2016−2017. Analyysi on kvalitatiivista, ja sen perusteella naiset kuvautuvat osin tavallisina, osin ihanteellisina. Materiaalisissa prosesseissa naiset kuvautuvat aktiivisina toimijoina, myös tunteista puhutaan materiaalisten prosessien avulla. Mentaalisissa prosesseissa naiset kuvautuvat analyyttisinä ja kognitiivisina, ja relationaalisissa prosesseissa he kuvautuvat joko suhteessa johonkin tai tulevat määritellyiksi jollain tavalla. Eevassa nainen tulee kuvatuksi miehen asennoitumisen kautta, ja esimerkiksi tässä näkyy ero nuorille ja vanhoille naisille suunnattujen aikakauslehtien välillä. Artikkeleissa on myös prosessien analyysin kautta havaittavissa erilaisia ideologisia asetelmia.