KUNNANJOHTAJAN JOHTAMISROOLIT JA NIIDEN MUUTOKSET MONIKUNTALIITOKSISSA
Ruotsala, Aki (2013)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Muuttuva kuntakenttä asettaa merkittäviä haasteita juuri kunnanjohtajalle, jonka rooli johtajana saa hyvin erilaisia painotuksia riippuen johtamisen toimintaympäristönä olevasta kunnasta. Monikuntaliitokset edustavat parhaillaan tätä kuntakentän muutostilannetta ja rajaavat selkeän ja mielenkiintoisen tutkimuskohteen kunnanjohtajan roolien muutoksille. Tutkielma avaa kuntajohtamisen erityispiirteitä monikunta-liitoksissa ja tuo esiin tämän päivän kuntajohtajan rooleja sekä asemaa.
Tutkielman teoriaosassa kunnanjohtajan johtamisrooleja avataan Mintzbergin ja Ollilan mukaan. Teorian pohjalta kunnanjohtajan johtamisrooleiksi on valittu virkamiesjohtajan, henkilöstön johtajan, verkostojen johtajan ja poliittisen johtajan roolit, jossa viimeisessä tarkastellaan myös pormestari-instituutiota. Johta-misen ilmiö on rajattu koskemaan lähinnä ihmisten johtamista. Teoreettisen viitekehyksen aineistona on käytetty hallintotieteellisiä klassikkoteoksia Mintzbergin ja Fayolin johdolla, mutta myös erityisesti kuntakenttää ja kuntajohtamista käsitteleviä kirjoja, artikkeleita ja lainsäädäntöä.
Tutkielman empiirisenä aineistona on maalis‒huhtikuussa 2013 tehdyt teemahaastattelut vuoden 2009 alussa toteutuneiden 16 monikuntaliitoskunnan kunnanjohtajille. Teemahaastatteluiden tuloksina saatuja kuntajohtajien kokemuksia omista muuttuneista johtamisrooleistaan monikuntaliitoksessa peilataan teori-an pohjalta valittuihin johtamisrooleihin.
Kunta johtamisen ympäristönä vaikuttaa suuresti kunnanjohtajan johtamisrooleihin, joita monikuntaliitoksen kunnanjohtajalta odotetaan ainakin luottamushenkilöiden, sidosryhmien, henkilöstön, sekä korostuvan median ja julkisuuden taholta. Kuitenkin kunnan koko määrittelee kuntajohtamista kuntaliitoskuntien lukumäärää enemmän. Monikuntaliitoskuntien johtajien kokemuksen mukaan erityisesti henkilöstön johtajan rooli erilaisten organisaatiokulttuureiden yhteen sovittajana korostuu, mutta myös verkostojohtaminen, jota kunnan konsernimainen rakenne edellyttää sidosryhmien ohella. Monikuntaliitosten kunnnanjohtajien toimivalta lisääntyy, erityisesti päätösten valmistelussa, ja kunnanjohtaja joutuu määrittele-mään kunnan suuntaa enemmän sekä epävirallisesti että kunnanjohtajalle määritellyn johtosääntöjen pohjalta. Tämä johtuu lähes yhtä paljon kunnallishallinnon asioiden yleisestä monimutkaistumisesta kuin monikuntaliitoksen mukanaan tuomasta muutostilasta. Muutos korostaa kunnanjohtajan asemaa ja roolia sitoen kunnanjohtajan onnistumisen tehtävässään tiukemmin kunnan omaan menestykseen. Strategian määrittelijän roolin ohella kunnanjohtajan tehtävässä korostuu ammattijohtajuus, mutta tehtävää ei voi hoitaa, ellei ymmärrä poliittista prosessia. Muutoksen seurauksena kompleksinen rooli asettaa ammattitaidon ohella kasvavia vaatimuksia kunnanjohtajan persoonalle ja henkiselle jaksamiselle. Muutos luo myös tarpeen kunnanjohtajan muuttuvan roolin jatkuvalle seuraamiselle, julkiselle keskustelulle ja lainsäädännön kehittämiselle, jotta kunnanjohtajan muodollinen asema voisi vastata jo olemassa olevia käytäntöjä, eikä kunnanjohtajan roolin muutosta nähtäisi uhkana kuntademokratialle.
Tutkielman teoriaosassa kunnanjohtajan johtamisrooleja avataan Mintzbergin ja Ollilan mukaan. Teorian pohjalta kunnanjohtajan johtamisrooleiksi on valittu virkamiesjohtajan, henkilöstön johtajan, verkostojen johtajan ja poliittisen johtajan roolit, jossa viimeisessä tarkastellaan myös pormestari-instituutiota. Johta-misen ilmiö on rajattu koskemaan lähinnä ihmisten johtamista. Teoreettisen viitekehyksen aineistona on käytetty hallintotieteellisiä klassikkoteoksia Mintzbergin ja Fayolin johdolla, mutta myös erityisesti kuntakenttää ja kuntajohtamista käsitteleviä kirjoja, artikkeleita ja lainsäädäntöä.
Tutkielman empiirisenä aineistona on maalis‒huhtikuussa 2013 tehdyt teemahaastattelut vuoden 2009 alussa toteutuneiden 16 monikuntaliitoskunnan kunnanjohtajille. Teemahaastatteluiden tuloksina saatuja kuntajohtajien kokemuksia omista muuttuneista johtamisrooleistaan monikuntaliitoksessa peilataan teori-an pohjalta valittuihin johtamisrooleihin.
Kunta johtamisen ympäristönä vaikuttaa suuresti kunnanjohtajan johtamisrooleihin, joita monikuntaliitoksen kunnanjohtajalta odotetaan ainakin luottamushenkilöiden, sidosryhmien, henkilöstön, sekä korostuvan median ja julkisuuden taholta. Kuitenkin kunnan koko määrittelee kuntajohtamista kuntaliitoskuntien lukumäärää enemmän. Monikuntaliitoskuntien johtajien kokemuksen mukaan erityisesti henkilöstön johtajan rooli erilaisten organisaatiokulttuureiden yhteen sovittajana korostuu, mutta myös verkostojohtaminen, jota kunnan konsernimainen rakenne edellyttää sidosryhmien ohella. Monikuntaliitosten kunnnanjohtajien toimivalta lisääntyy, erityisesti päätösten valmistelussa, ja kunnanjohtaja joutuu määrittele-mään kunnan suuntaa enemmän sekä epävirallisesti että kunnanjohtajalle määritellyn johtosääntöjen pohjalta. Tämä johtuu lähes yhtä paljon kunnallishallinnon asioiden yleisestä monimutkaistumisesta kuin monikuntaliitoksen mukanaan tuomasta muutostilasta. Muutos korostaa kunnanjohtajan asemaa ja roolia sitoen kunnanjohtajan onnistumisen tehtävässään tiukemmin kunnan omaan menestykseen. Strategian määrittelijän roolin ohella kunnanjohtajan tehtävässä korostuu ammattijohtajuus, mutta tehtävää ei voi hoitaa, ellei ymmärrä poliittista prosessia. Muutoksen seurauksena kompleksinen rooli asettaa ammattitaidon ohella kasvavia vaatimuksia kunnanjohtajan persoonalle ja henkiselle jaksamiselle. Muutos luo myös tarpeen kunnanjohtajan muuttuvan roolin jatkuvalle seuraamiselle, julkiselle keskustelulle ja lainsäädännön kehittämiselle, jotta kunnanjohtajan muodollinen asema voisi vastata jo olemassa olevia käytäntöjä, eikä kunnanjohtajan roolin muutosta nähtäisi uhkana kuntademokratialle.