Min första bragd av Harald Selmer-Geeth (1904). Om språkväxlingen i Finlands första detektivroman och mannen bakom den
Ruokoja, Hillevi (2018)
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella miten kielenvaihto ilmenee Harald Selmer-Geethin rikosromaanissa Min första bragd. Kielenvaihto tarkoittaa, että kirjailija käyttää teoksessaan pääkielen lisäksi myös muita kieliä tai kielen variantteja, esimerkiksi murteita tai slangia. Tarkoituksena on selvittää mitä muita kieliä kuin ruotsia kirjailija käyttää, kuinka paljon vieraskielisiä ilmauksia tekstissä on sekä mitä tekstin ulkoasuun liittyviä keinoja kirjailija käyttää tuodakseen vieraskieliset ilmaukset esille tekstissään. Tarkoituksena on lisäksi tarkastella mikä tehtävä näillä ilmauksilla tekstissä on.
Metodina on ollut kvalitatiivinen lähiluku. Aineistona on käytetty Harald Selmer-Geethin romaania Min första bragd, joka on ensimmäinen Suomessa julkaistu rikosromaani. Se ilmestyi vuonna 1904 ja siitä julkaistiin näköispainos vuonna 2004, jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta romaanin ensijulkaisusta.
Aineiston analyysissä on käytetty analyysimallia, jonka Harriet Eriksson ja Saara Haapamäki ovat kehittäneet. Mallin keskeisiä kohtia ovat kommunikatiivinen konteksti, muoto ja funktio. Analyysissä on käytetty lisäksi Julia Tidigsin väitöskirjassaan käyttämää mallia, jossa huomioidaan myös kielenvaihtoon liittyvät tehokeinot.
Rikoskirjallisuuden alkuna pidetään Edgar Allan Poen ja Arthur Conan Doylen kertomuksia. Pohjoismaissa yhteiskuntakriittinen rikosromaani on ollut suosittu rikosromaanin laji. Vuosikymmeniä kestänyt rikoskirjallisuuden suosio jatkuu yhä 2000-luvulla.
Tutkimuksessa selvisi, että ruotsin kielen lisäksi kirjassa käytetään latinan, ranskan, englannin ja saksan kieltä. Vieraskielisiä sanontoja on vähän ja kirjailija tuo ne esille käyttämällä lainausmerkkejä tai kommentoimalla kieltä. Kielenvaihdon tärkein tehtävä romaanissa on korostaa päähenkilöiden ryhmäidentiteettiä.
Metodina on ollut kvalitatiivinen lähiluku. Aineistona on käytetty Harald Selmer-Geethin romaania Min första bragd, joka on ensimmäinen Suomessa julkaistu rikosromaani. Se ilmestyi vuonna 1904 ja siitä julkaistiin näköispainos vuonna 2004, jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta romaanin ensijulkaisusta.
Aineiston analyysissä on käytetty analyysimallia, jonka Harriet Eriksson ja Saara Haapamäki ovat kehittäneet. Mallin keskeisiä kohtia ovat kommunikatiivinen konteksti, muoto ja funktio. Analyysissä on käytetty lisäksi Julia Tidigsin väitöskirjassaan käyttämää mallia, jossa huomioidaan myös kielenvaihtoon liittyvät tehokeinot.
Rikoskirjallisuuden alkuna pidetään Edgar Allan Poen ja Arthur Conan Doylen kertomuksia. Pohjoismaissa yhteiskuntakriittinen rikosromaani on ollut suosittu rikosromaanin laji. Vuosikymmeniä kestänyt rikoskirjallisuuden suosio jatkuu yhä 2000-luvulla.
Tutkimuksessa selvisi, että ruotsin kielen lisäksi kirjassa käytetään latinan, ranskan, englannin ja saksan kieltä. Vieraskielisiä sanontoja on vähän ja kirjailija tuo ne esille käyttämällä lainausmerkkejä tai kommentoimalla kieltä. Kielenvaihdon tärkein tehtävä romaanissa on korostaa päähenkilöiden ryhmäidentiteettiä.