Litteratur på svenska i några finska och tvåspråkiga bibliotek i Finland
Ruohomaa, Riikka (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielmani tavoitteena on kartoittaa miten ruotsinkielistä kirjallisuutta on saatavilla suomenkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa Suomessa. Olen kiinnostunut erityisesti ruotsinkielisten asemasta suomenkielisissä kunnissa, kun kyseessä on ruotsinkielisen kirjallisuuden lainaaminen kirjastosta. Tutkimuksessani ovat mukana seuraavat kuusi kuntaa: Naantali, Pori, Porvoo, Seinäjoki, Vaasa sekä Tammisaari.
Suomessa on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. Kirjastolain mukaan molempien kieliryhmien yhtäläiset tarpeet on huomioitava kaksikielisissä kunnissa, mutta mielestäni myös suomenkielisissä kunnissa on huolehdittava jossain määrin myös ruotsinkielisten asukkaiden lukutarpeista. Oman kielen ja kulttuurin tunteminen sekä omaksuminen ovat suuri osa identiteettiä, siksi on tärkeää että kirjallisuutta on tarjolla myös ruotsinkielisten äidinkielellä.
Tutkimukseeni sisältyy asiakaskysely, jonka suoritin kolmessa kunnassa: Porissa, Porvoossa ja Vaasassa. Kyselyn tavoitteena oli saada selville asiakkaiden mielipiteet kirjastojen kokoelmista. Halusin myös löytää kirjastojen ruotsinkielisten kirjojen valikoimien vahvuudet ja heikkoudet. Lähetin myös erillisen kyselyn kirjastojen johtajille. Tarkoituksena oli saada selville mm. missä määrin kuntien kielijakauma vaikuttaa uusien kirjojen valintoja tehdessä. Tein myös 100 kirjaa sisältävän tarkistuslistan, jonka avulla tarkastin kirjastojen tietokannoista kirjallisuuden eri lajeja edustavat kirjat. Listan avulla halusin nähdä missä määrin kirjastot eroavat toisistaan.
Saamani tulokset vastasivat hyvin oletuksiani. Tarkistuslistan mukaan suomenkielisten kirjastojen ruotsinkielisten kirjojen kokoelmissa oli suuriakin puutteita, mutta eroavaisuuksia löytyi myös kaksikielisistä kirjastoista. Erot eivät ainoastaan olleet ruotsinkielisten kirjojen lukumäärässä, vaan myös yksittäisten kirjojen kappalemäärässä. Myös asiakkaat olivat tyytyväisempiä kaksikielisissä kunnissa, Porvoossa ja Vaasassa, kuin suomenkielisessä Porissa. Kuitenkin Porin kaupunginkirjaston ruotsinkielisten kirjojen kokoelma on huomattavasti tutkimukseni muita suomenkielisiä kirjastoja parempi.
Suomessa on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. Kirjastolain mukaan molempien kieliryhmien yhtäläiset tarpeet on huomioitava kaksikielisissä kunnissa, mutta mielestäni myös suomenkielisissä kunnissa on huolehdittava jossain määrin myös ruotsinkielisten asukkaiden lukutarpeista. Oman kielen ja kulttuurin tunteminen sekä omaksuminen ovat suuri osa identiteettiä, siksi on tärkeää että kirjallisuutta on tarjolla myös ruotsinkielisten äidinkielellä.
Tutkimukseeni sisältyy asiakaskysely, jonka suoritin kolmessa kunnassa: Porissa, Porvoossa ja Vaasassa. Kyselyn tavoitteena oli saada selville asiakkaiden mielipiteet kirjastojen kokoelmista. Halusin myös löytää kirjastojen ruotsinkielisten kirjojen valikoimien vahvuudet ja heikkoudet. Lähetin myös erillisen kyselyn kirjastojen johtajille. Tarkoituksena oli saada selville mm. missä määrin kuntien kielijakauma vaikuttaa uusien kirjojen valintoja tehdessä. Tein myös 100 kirjaa sisältävän tarkistuslistan, jonka avulla tarkastin kirjastojen tietokannoista kirjallisuuden eri lajeja edustavat kirjat. Listan avulla halusin nähdä missä määrin kirjastot eroavat toisistaan.
Saamani tulokset vastasivat hyvin oletuksiani. Tarkistuslistan mukaan suomenkielisten kirjastojen ruotsinkielisten kirjojen kokoelmissa oli suuriakin puutteita, mutta eroavaisuuksia löytyi myös kaksikielisistä kirjastoista. Erot eivät ainoastaan olleet ruotsinkielisten kirjojen lukumäärässä, vaan myös yksittäisten kirjojen kappalemäärässä. Myös asiakkaat olivat tyytyväisempiä kaksikielisissä kunnissa, Porvoossa ja Vaasassa, kuin suomenkielisessä Porissa. Kuitenkin Porin kaupunginkirjaston ruotsinkielisten kirjojen kokoelma on huomattavasti tutkimukseni muita suomenkielisiä kirjastoja parempi.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]