„Das Land müsse jetzt noch keineswegs unter den Euro-Rettungsschirm schlüpfen“ Metaphorische Konzeptualisierung in der Berichterstattung über die Euro-Krise
Ruisniemi, Katri (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan saksalaisen Spiegel-lehden eurokriisiä koskevien artikkeleissa käytettyjä metaforia. Tutkielman aineisto koostuu kyseisen lehden Internet-sivuilla syyskuun 2012 alkupuoliskolla julkaistuista artikkeleista.
Metaforia tutkitaan kvalitatiivisesti kahdesta eri näkökulmasta. Tärkeimpänä teoreettisena viitekehyksenä toimi kognitiiviseen metaforatutkimukseen kuuluva teoria metafo-risista konsepteista. Teorian mukaan metaforat eivät ole vertauksia vaan asioiden ymmärtämistä toisten konseptien kautta. Toinen näkökulma liittyy käytettyjen metaforien funktioihin. Näin ollen tutkimuskysymykset ovat 1. Mitä ja minkälaisia metaforia artik-keleissa käytetään? 2. Mitä eri funktioita näillä metaforilla voidaan todeta olevan, eli mistä syystä metaforia käytetään, entä tukevatko käytetyt metaforat hallitsevia metafori-sia konsepteja? Tutkimus on jaoteltu kahteen osioon, joista toisessa käsitellään metaforia sekä ilmaisun että konseptien tasolla ja toisessa keskitytään funktioiden selvittämiseen.
Tutkimuksessa selvisi, että metaforat voitiin jaotella teorian mukaisiin ryhmiin metaforisten konseptien mukaan. Pääteemana metaforissa korostui talouskriisin esittäminen vaarallisena vastustajana, oliona tai jopa sairautena. Lisäksi todettiin, että suurin osa materiaalissa esiintyvistä metaforisista ilmaisuista pohjautui edelleen hallitseviin metaforisiin konsepteihin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Rajoittavin metaforin aihetta käsitelleet artikkelit eivät siis onnistuneet tuomaan asian käsittelyyn uutta näkökulmaa kovinkaan vakuuttavasti. Funktioita tarkasteltaessa voitiin huomata vakiintuneiden metaforien toimivan yleensä kerronnallisessa tehtävässä, kun taas luovilla ja radikaaleilla metaforilla oli taipumus dramatisointiin.
Metaforia tutkitaan kvalitatiivisesti kahdesta eri näkökulmasta. Tärkeimpänä teoreettisena viitekehyksenä toimi kognitiiviseen metaforatutkimukseen kuuluva teoria metafo-risista konsepteista. Teorian mukaan metaforat eivät ole vertauksia vaan asioiden ymmärtämistä toisten konseptien kautta. Toinen näkökulma liittyy käytettyjen metaforien funktioihin. Näin ollen tutkimuskysymykset ovat 1. Mitä ja minkälaisia metaforia artik-keleissa käytetään? 2. Mitä eri funktioita näillä metaforilla voidaan todeta olevan, eli mistä syystä metaforia käytetään, entä tukevatko käytetyt metaforat hallitsevia metafori-sia konsepteja? Tutkimus on jaoteltu kahteen osioon, joista toisessa käsitellään metaforia sekä ilmaisun että konseptien tasolla ja toisessa keskitytään funktioiden selvittämiseen.
Tutkimuksessa selvisi, että metaforat voitiin jaotella teorian mukaisiin ryhmiin metaforisten konseptien mukaan. Pääteemana metaforissa korostui talouskriisin esittäminen vaarallisena vastustajana, oliona tai jopa sairautena. Lisäksi todettiin, että suurin osa materiaalissa esiintyvistä metaforisista ilmaisuista pohjautui edelleen hallitseviin metaforisiin konsepteihin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Rajoittavin metaforin aihetta käsitelleet artikkelit eivät siis onnistuneet tuomaan asian käsittelyyn uutta näkökulmaa kovinkaan vakuuttavasti. Funktioita tarkasteltaessa voitiin huomata vakiintuneiden metaforien toimivan yleensä kerronnallisessa tehtävässä, kun taas luovilla ja radikaaleilla metaforilla oli taipumus dramatisointiin.