Henkilöstöjohtajien ja HR-funktioiden rooli suurissa ja keskisuurissa suomalaisyrityksissä
Ekman, Lassi (2008)
Ekman, Lassi
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälainen rooli HR:llä eli henkilöstöjohtajilla ja -funktiolla on suurissa kansainvälisissä pörssiyrityksissä. Aihetta pohjustetaan käsittelemällä henkilöstöjohtamisen yleistä kehitystä henkilöstöhallinnosta kohti strategista henkilöstövoimavarojen johtamista. Johtamisteorioista sivutaan erityisesti resurssiperustaista teoriaa, jonka voidaan nähdä antaneen teoreettisen pohjan henkilöstöjohtamisen merkityksen kehittymiselle. HR:n roolien käsittely aloitetaan katsauksella organisatoristen roolien muodostumiseen sekä HR-roolien kehitykseen lähinnä 1990-luvulta alkaen. Keskeinen osa tutkimusta on syventyä HR:n roolien jaotteluihin, joista esille nostetaan erityisesti Ulrichin jaottelu vuodelta 1997 sekä Ulrichin ja Brockbankin jaottelu vuodelta 2005. Lisäksi tarkastellaan HR:n roolin strategisuuden arviointia.
Tutkimus toteutetaan laadullisena tapaustutkimuksena, jossa tarkasteltava tapaus on HR:n rooli tutkimuksessa mukana olevissa organisaatioissa. Tutkimus on kiinnostunut kyseisestä ilmiöstä kokonaisuutena, eikä esimerkiksi erottele toisistaan HR-johtajan ja HR-funktion rooleja. Tutkimusaineisto muodostuu 11 henkilöstöjohtajan haastatteluista, ja sen analyysi toteutetaan teoriaperustaisesti.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että HR:n rooli tutkimuksessa mukana olevissa yrityksissä on erittäin monipuolinen ja toisaalta myös jonkinlaisessa kehitysvaiheessa oleva. Sen painoarvo on lähivuosina kasvanut, ja luonne muuttunut aiempaa strategisemmaksi. Toisaalta vaikuttaa myös siltä, että HR:llä on edelleen tahtoa vahvistaa rooliaan osana yrityksen liiketoimintaa. Yksittäisistä rooleista toteutuvat vahvimmin strategisen kumppanin sekä HR-toimintojen asiantuntijan roolit. Kokonaisuudessaan HR:n rooli on tutkimuksen mukaan vahvempi ja strategisempi kuin useimmissa saman aihepiirin aiemmissa tutkimuksissa, mikä selittyy osittain sillä, että kaikki tutkimuksessa mukana olevat HR-ammattilaiset edustavat ylintä HR-johtoa.
Tutkimus toteutetaan laadullisena tapaustutkimuksena, jossa tarkasteltava tapaus on HR:n rooli tutkimuksessa mukana olevissa organisaatioissa. Tutkimus on kiinnostunut kyseisestä ilmiöstä kokonaisuutena, eikä esimerkiksi erottele toisistaan HR-johtajan ja HR-funktion rooleja. Tutkimusaineisto muodostuu 11 henkilöstöjohtajan haastatteluista, ja sen analyysi toteutetaan teoriaperustaisesti.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että HR:n rooli tutkimuksessa mukana olevissa yrityksissä on erittäin monipuolinen ja toisaalta myös jonkinlaisessa kehitysvaiheessa oleva. Sen painoarvo on lähivuosina kasvanut, ja luonne muuttunut aiempaa strategisemmaksi. Toisaalta vaikuttaa myös siltä, että HR:llä on edelleen tahtoa vahvistaa rooliaan osana yrityksen liiketoimintaa. Yksittäisistä rooleista toteutuvat vahvimmin strategisen kumppanin sekä HR-toimintojen asiantuntijan roolit. Kokonaisuudessaan HR:n rooli on tutkimuksen mukaan vahvempi ja strategisempi kuin useimmissa saman aihepiirin aiemmissa tutkimuksissa, mikä selittyy osittain sillä, että kaikki tutkimuksessa mukana olevat HR-ammattilaiset edustavat ylintä HR-johtoa.