Saksan tehdasteollisuuden suhteelliset reaaliset yksikkötyökustannukset vuosina 1998-2009
Roth, Joonas (2016)
Roth, Joonas
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Vuosituhannen alusta lähtien Saksa on ollut valtavassa murroksessa. Tuona aikana maa on noussut ”sairaan miehen” roolista läntisen maailman vientimenestyjäksi. Maan merkitys on Euroopan mittakaavassa kasvanut jatkuvasti. Tutkimuksen tarkoituksena on selittää ja taustoittaa syitä Saksan ja yhdentoista muun Euroopan maan vientikehitykseen vuosina 1998–2009. Pääpainotus on lyhen aikavälin kustannuskilpailukyvyn mittaristossa. Sen tueksi arvioidaan Saksan työmarkkinoiden ja 2000-luvun alussa toteutettujen työmarkkinauudistusten merkitystä.
Goldsteinin ja Khanin (1985) yleisen vientiä selittävän perusmallin mukaan vienti on riippuvainen hinta- ja kustannuskilpailukyvystä sekä ulkomaisesta kysynnästä. Tutkielmassa viennin maailmanmarkkinaosuuden kehitystä selitetään kilpailukykyä tehdasteollisuuden suhteellisiin reaalisiin yksikkötyökustannuksiin perustuvalla mittarilla. Ulkomaista kysyntää mitataan puolestaan viennin kohdemaiden painotetuilla bruttokansantuotteiden maailmanosuuksien kehityksellä.
Tutkielmassa osoitetaan Saksan, Itävallan, Alankomaiden ja Norjan suhteellisen kilpailukyvyn parantuminen. Vastaavasti Suomen, Ranskan ja Italian viennin edellytykset ovat heikentyneet maajoukosta eniten. Samana aikana maajoukkoon kohdistuva ulkomainen kysyntä on hieman laskenut. Analyysin perusteella reaalisten yksikkötyökustannusten kasvu heikentää ja ulkomaisen kysynnän lisääntyminen kasvattaa viennin markkinaosuuksia. Saadut tulokset ovat samansuuntaisia aiemman viennin ennustamiseen perustuvan tutkimuksen kanssa.
Goldsteinin ja Khanin (1985) yleisen vientiä selittävän perusmallin mukaan vienti on riippuvainen hinta- ja kustannuskilpailukyvystä sekä ulkomaisesta kysynnästä. Tutkielmassa viennin maailmanmarkkinaosuuden kehitystä selitetään kilpailukykyä tehdasteollisuuden suhteellisiin reaalisiin yksikkötyökustannuksiin perustuvalla mittarilla. Ulkomaista kysyntää mitataan puolestaan viennin kohdemaiden painotetuilla bruttokansantuotteiden maailmanosuuksien kehityksellä.
Tutkielmassa osoitetaan Saksan, Itävallan, Alankomaiden ja Norjan suhteellisen kilpailukyvyn parantuminen. Vastaavasti Suomen, Ranskan ja Italian viennin edellytykset ovat heikentyneet maajoukosta eniten. Samana aikana maajoukkoon kohdistuva ulkomainen kysyntä on hieman laskenut. Analyysin perusteella reaalisten yksikkötyökustannusten kasvu heikentää ja ulkomaisen kysynnän lisääntyminen kasvattaa viennin markkinaosuuksia. Saadut tulokset ovat samansuuntaisia aiemman viennin ennustamiseen perustuvan tutkimuksen kanssa.