Meningsbyggnaden i Språkbruk och Språkvård
Rostedt, Susanna (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää minkälaisia tyylillisiä eroja on suomenruotsin ja ruotsinruotsin virkerakenteessa. Tutkielman tavoite oli kaksiosainen; ensimmäinen tavoite oli selvittää virkerakenteen mahdolliset erot vertaillen kahta edellä mainittua kielivarianttia. Toinen tavoite oli selvittää virkerakenteen mahdolliset erot kahden kielenhuoltajan teksteissä yksilötyylin näkökulmasta. Tutkielmassa käytettiin kahta aineistoa, jotka oli kerätty Suomessa julkaistavasta kielenhuoltolehdestä Språkbruk sekä Ruotsissa julkaistavasta kielenhuoltolehdestä Språkvård. Ensimmäinen aineisto käsitti yhteensä 400 lausetta, joista 200 oli toisesta lehdestä ja 200 toisesta lehdestä. Toinen aineisto kerättiin Språkvård -lehdestä ja siihen kuului 156 lausetta, joista 71 lausetta oli toisen kielenhuoltajan ja 85 lausetta toisen kielenhuoltajan tekstiä.
Käytetty menetelmä oli luonteeltaan kvantitatiivinen, koska tutkimustulokset olivat kvantitatiivista aineistoa mutta sen ohella käytettiin myös kvalitatiivista menetelmää tulosten tarkemmassa analysoinnissa. Virkerakennetta analysoitiin neljän eri näkökulman, virkepituuden, virkkeiden lausemäärän, virkerakenteen sekä sivulauseiden pohjalta.
Tutkimus osoitti, että suomenruotsin ja ruotsinruotsin käyttämät tyylikeinot virkerakenteessa ovat melko samankaltaisia. Näiden kahden kielivariantin välillä oli yllättävän vähän eroja. Tutkimuksen toisen osan tulokset taas osoittivat, että kahden eri kirjoittajan välillä voi olla suuriakin eroja, vaikka he käyttäisivätkin samaa kieltä, kun vertaillaan heidän tekstejään yksilötyylin näkökulmasta.
Käytetty menetelmä oli luonteeltaan kvantitatiivinen, koska tutkimustulokset olivat kvantitatiivista aineistoa mutta sen ohella käytettiin myös kvalitatiivista menetelmää tulosten tarkemmassa analysoinnissa. Virkerakennetta analysoitiin neljän eri näkökulman, virkepituuden, virkkeiden lausemäärän, virkerakenteen sekä sivulauseiden pohjalta.
Tutkimus osoitti, että suomenruotsin ja ruotsinruotsin käyttämät tyylikeinot virkerakenteessa ovat melko samankaltaisia. Näiden kahden kielivariantin välillä oli yllättävän vähän eroja. Tutkimuksen toisen osan tulokset taas osoittivat, että kahden eri kirjoittajan välillä voi olla suuriakin eroja, vaikka he käyttäisivätkin samaa kieltä, kun vertaillaan heidän tekstejään yksilötyylin näkökulmasta.