Esteellisyys valtion- ja kunnallishallinnossa: erityistarkastelussa intressijäävi
Rossi, Niina (2007)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Julkisen vallankäytön on nautittava kansalaisten luottamusta demokraattisessa yhteiskunnassa. Oikeussuojaa antavan viranomaistoiminnan on oltava uskottavaa myös hallinnon ulkopuolisten näkökulmasta katsottuna. Julkishallinnossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita, jonka takeisiin kuuluu muun muassa virkatoiminnan puolueettomuus ja asian käsittelyn objektiivisuus, joiden toteutumista hallintolain 28 §:n 1 momentin esteellisyyssäännökset varmistavat. Viranomaisen puolueettomuuden vaatimus edellyttää, että hallinnon henkilöstö ja viranomaiset toteuttavat lainsäädännössä muotoiltua yleistä etua ilman, että toimintaa ohjaavat ulkoiset vaikutukset tai heidän henkilökohtaiset intressit. Viime vuosien aikana esteellisyyskysymykset ovat nousseet yhä useammin julkisen keskustelun ja arvostelun kohteeksi. Kunnallishallinnossa esteellisyys on ajankohtainen aihe ja kuntalain esteellisyysperusteita on hiljattain muutettu. Nykyään kunnan luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita on mahdollista nimetä kunnan tytäryhteisöjen toimielimiin. Lakimuutos vahvistaa konserninäkökulmaa kunnallishallinnossa.
Tutkimukseni selvittää esteellisyyden käsitettä ja esteellisyyssäännöksiä sekä valtion- että kunnallishallinnossa. Varsinainen tutkimustehtäväni on selvittää, mitä intressijäävi on, mitä ongelmia sen ilmenemiseen liittyy, sekä millaisissa tilanteissa se esiintyy hallinnossa. Intressijäävin tutkiminen ei kaikissa tapauksissa ole kovin selkeää, koska intressikonfliktin aiheuttajana voi olla hyvin moni tekijä. Tutkimusongelmani kannalta on tärkeää pohtia myös virkamiesroolia sekä viranulkopuolisia sivutoimia, koska nämä tekijät aiheuttavat hyvin usein epäilystä virkamiehen puolueettomuuteen ja uskottavuuteen. Tutkimusongelmaani liittyvät myös esteellisyydestä seuraavat oikeusvaikutuksen. Lisäksi tutkimus selvittää varovaisuuden näkökulmaa esteellisyystilanteissa.
Tutkimukseni on pääsääntöisesti hallinto-oikeudellinen, koska siinä tutkitaan hallintomenettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta turvaavia esteellisyyssäännöksiä sekä virkamiesten velvollisuutta noudattaa näitä kyseisiä säännöksiä. Tutkimuksessani on myös vahva näkökulma erityishallinto-oikeuteen kuuluvasta kunnallisoikeudesta. Tutkimukseni metodi on oikeusdogmatiikka, jonka avulla systematisoin ja tulkitsen voimassaolevaa esteellisyyttä sääntelevää lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. Tutkimukseni säädöspohjan muodostavat hallintolaki (6.6.2003/434) sekä kuntalaki (17.3.1995/365), joissa molemmissa säännellään esteellisyydestä. Valtion virkamieslaki (19.8.1994/750) ja laki kunnallisesta viranhaltijasta (11.4.2003/304) täydentävät tulkintaa esteellisyyden ennakkorajoituksista sekä sivutoimien rajoituksista. Lisäksi lähteinä käytän esteellisyyttä koskevia lain esitöitä, ylimpien lainvalvojien ratkaisuja, oikeustapauksia ja oikeudellista kirjallisuutta.
Intressijäävissä vallitsee erityinen suhde virkamiehen ja asian välillä. Lisäksi intressijäävissä voi olla kyse myös virkamiehen läheisestä suhteesta asianosaisiin, joiden kautta syntyy virkamiehen läheinen suhde myös käsiteltävänä olevaan asiaan. Joissakin tilanteissa intressi voi olla niin henkilökohtainen, etteivät ulkopuoliset sitä välttämättä havaitse. Intressijäävissä on määritelty perusteet esteellisyyden syntymiselle, mutta varsinaisia esteellisyystilanteita lakiteksti ei määrittele. Intressijäävi esiintyy hyvin erilaisissa tilanteissa hallinnossa, koska odotettavissa oleva hyöty tai vahinko voi olla hyvin monenlaista esim. taloudellista, omistusoikeuteen liittyvää, virka-asemaan liittyvää tai vielä muunkinlaisia intressejä. Lain esityöt eivät tarkenna kysymystä milloin hyöty tai vahinko on odotettavissa olevaa, ja se täytyy ratkaista aina tapauskohtaisesti. Esteellisyystilannetta intressijäävissä tutkitaan aina intressin voimakkuuteen perustuen.
Tutkimukseni selvittää esteellisyyden käsitettä ja esteellisyyssäännöksiä sekä valtion- että kunnallishallinnossa. Varsinainen tutkimustehtäväni on selvittää, mitä intressijäävi on, mitä ongelmia sen ilmenemiseen liittyy, sekä millaisissa tilanteissa se esiintyy hallinnossa. Intressijäävin tutkiminen ei kaikissa tapauksissa ole kovin selkeää, koska intressikonfliktin aiheuttajana voi olla hyvin moni tekijä. Tutkimusongelmani kannalta on tärkeää pohtia myös virkamiesroolia sekä viranulkopuolisia sivutoimia, koska nämä tekijät aiheuttavat hyvin usein epäilystä virkamiehen puolueettomuuteen ja uskottavuuteen. Tutkimusongelmaani liittyvät myös esteellisyydestä seuraavat oikeusvaikutuksen. Lisäksi tutkimus selvittää varovaisuuden näkökulmaa esteellisyystilanteissa.
Tutkimukseni on pääsääntöisesti hallinto-oikeudellinen, koska siinä tutkitaan hallintomenettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta turvaavia esteellisyyssäännöksiä sekä virkamiesten velvollisuutta noudattaa näitä kyseisiä säännöksiä. Tutkimuksessani on myös vahva näkökulma erityishallinto-oikeuteen kuuluvasta kunnallisoikeudesta. Tutkimukseni metodi on oikeusdogmatiikka, jonka avulla systematisoin ja tulkitsen voimassaolevaa esteellisyyttä sääntelevää lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. Tutkimukseni säädöspohjan muodostavat hallintolaki (6.6.2003/434) sekä kuntalaki (17.3.1995/365), joissa molemmissa säännellään esteellisyydestä. Valtion virkamieslaki (19.8.1994/750) ja laki kunnallisesta viranhaltijasta (11.4.2003/304) täydentävät tulkintaa esteellisyyden ennakkorajoituksista sekä sivutoimien rajoituksista. Lisäksi lähteinä käytän esteellisyyttä koskevia lain esitöitä, ylimpien lainvalvojien ratkaisuja, oikeustapauksia ja oikeudellista kirjallisuutta.
Intressijäävissä vallitsee erityinen suhde virkamiehen ja asian välillä. Lisäksi intressijäävissä voi olla kyse myös virkamiehen läheisestä suhteesta asianosaisiin, joiden kautta syntyy virkamiehen läheinen suhde myös käsiteltävänä olevaan asiaan. Joissakin tilanteissa intressi voi olla niin henkilökohtainen, etteivät ulkopuoliset sitä välttämättä havaitse. Intressijäävissä on määritelty perusteet esteellisyyden syntymiselle, mutta varsinaisia esteellisyystilanteita lakiteksti ei määrittele. Intressijäävi esiintyy hyvin erilaisissa tilanteissa hallinnossa, koska odotettavissa oleva hyöty tai vahinko voi olla hyvin monenlaista esim. taloudellista, omistusoikeuteen liittyvää, virka-asemaan liittyvää tai vielä muunkinlaisia intressejä. Lain esityöt eivät tarkenna kysymystä milloin hyöty tai vahinko on odotettavissa olevaa, ja se täytyy ratkaista aina tapauskohtaisesti. Esteellisyystilannetta intressijäävissä tutkitaan aina intressin voimakkuuteen perustuen.