Euroopan keskuspankin rahapolitiikka vuosina 1999-2002 - Reaktiokertoimien estimointi ja stokastinen simulointi
Ronkanen, Janne (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Eri keskuspankkien rahapolitiikkaa on viime vuosina tutkittu runsaasti erilaisten rahapolitiikan sääntöjen avulla. Euroopan keskuspankki (EKP) aloitti euroalueen yhteisen rahapolitiikan toteuttamisen vuoden 1999 alussa, joten tutkimuksia EKP:n todellisesta rahapolitiikasta ei ole vielä paljoa tehty. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin analysoida EKP:n rahapolitiikkaa estimoitujen korkosääntöjen sekä sääntöjen stokastisen simuloinnin avulla.
EKP:n korkosääntöjen reaktiokertoimien estimointi suoritetaan regressioanalyysin avulla. Eoniakorkoa selitetään Taylorin säännön mukaisten inflaatiopoikkeaman ja tuotantokuilun lisäksi myös muilla talouden muuttujilla. Lisäksi stokastisella mallisimuloinnilla tutkitaan näiden eri muuttujien taloutta tasapainottavaa vaikutusta EKP:lle oletetussa tappiofunktiossa. Tarkasteluun käytetään kuukausiaineistoa 1999:1-2002:12 välisenä aikana.
Tutkimustulosten mukaan EKP:n estimoidut Taylorin säännön reaktiokertoimet olivat hyvin alhaisia. M3 -rahamäärällä oli negatiivinen reaktiokerroin, jolloin M3 -rahamäärän viitearvo ei ole ollut korkopäätösten mukainen. Korkojen tasoitus on ollut yhtäläinen muiden keskuspankkien kanssa. Euroalueen talouden tasapainon kannalta reagoiminen alhaisin reaktiokertoimin inflaatioon ja tuotantoon tuottaa alhaisimman talouden tappion. Saatujen tuloksien perusteella voidaan todeta, että EKP on alkuvuosinaan toteuttanut maltillista ja hintavakauteen tähtäävää rahapolitiikkaa, joka on myös tasapainottanut euroalueen taloutta.
EKP:n korkosääntöjen reaktiokertoimien estimointi suoritetaan regressioanalyysin avulla. Eoniakorkoa selitetään Taylorin säännön mukaisten inflaatiopoikkeaman ja tuotantokuilun lisäksi myös muilla talouden muuttujilla. Lisäksi stokastisella mallisimuloinnilla tutkitaan näiden eri muuttujien taloutta tasapainottavaa vaikutusta EKP:lle oletetussa tappiofunktiossa. Tarkasteluun käytetään kuukausiaineistoa 1999:1-2002:12 välisenä aikana.
Tutkimustulosten mukaan EKP:n estimoidut Taylorin säännön reaktiokertoimet olivat hyvin alhaisia. M3 -rahamäärällä oli negatiivinen reaktiokerroin, jolloin M3 -rahamäärän viitearvo ei ole ollut korkopäätösten mukainen. Korkojen tasoitus on ollut yhtäläinen muiden keskuspankkien kanssa. Euroalueen talouden tasapainon kannalta reagoiminen alhaisin reaktiokertoimin inflaatioon ja tuotantoon tuottaa alhaisimman talouden tappion. Saatujen tuloksien perusteella voidaan todeta, että EKP on alkuvuosinaan toteuttanut maltillista ja hintavakauteen tähtäävää rahapolitiikkaa, joka on myös tasapainottanut euroalueen taloutta.