Uuden tuotantoteknologian ja organisaatiokulttuurin vaikutus pienten ja keskisuurten tuotantoyritysten ohjausjärjestelmien muuttumiseen - kyselytutkimus
Rohde, Maarit (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on jatkaa pienten ja keskisuurten yritysten ohjaus- ja laskentajärjestelmien tutkimista suomalaisella tuotantosektorilla. Tutkimuksessa tematisoidaan uuden tuotantoteknologian ja organisaatiokulttuurin vaikutusta järjestelmien muuttumiseen. Uusi tuotantoteknologia, AMT, koostuu menetelmistä, joita ovat CAD, JIT, TQM, MRP, CIM, CAM ja FMS. Tutkielman tuloksia verrataan muissa kulttuureissa tehtyihin ohjaus- ja laskentajärjestelmien muuttumistutkimuksiin sekä näiden kontribuutioon.
Kob-teoreettisen viitekehyksen avulla toiminnallisen tehokkuustavoittelun oletetaan edistävän AMT-teknologian käyttöä, vaikuttavan ohjausjärjestelmien muuttumiseen sekä kulttuuriin, mutta rajoittavan muiden paitsi tehokkuutta suosivan organisaatiokulttuurin syntymistä. Empiirinen aineisto kerättiin internetkyselynä kesällä 2005. Kysely osoitettiin 305:lle tuotantoteollisuuden ammattilaiselle. Vastausprosentiksi muodostui 23. Aineistomuuttujien välistä riippuvuutta tutkitaan ristiintaulukoinnin ja korrelaatioiden avulla. Tilastollisista menetelmistä käytetään lisäksi regressio- ja klusterianalyysia.
Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset tuotantosektorin pk-yritykset olivat kaikkein muutoshalukkaimpia. Noin kolmasosa tutkituista 23 järjestelmästä muuttui vuosien 2002-2005 aikana. Eniten uudistettiin suunnittelu- ja valvontajärjestelmiä. AMT-teknologia ja kehityssuuntautunut organisaatiokulttuuri korreloivat positiivisesti muuttumisen kanssa. Yritykset olivat pääosin organisaatiokeskeisiä ja tuotantosuuntautuneita. Tuotantosektorilla dominoi rationaalinen organisaatiokulttuuri. Teknologian käytön lisääntyminen vaikutti kehityssuuntautuneemman kulttuurin kehittymiseen. Viiden muuttujan regressiomallin selitysaste oli 22,0. Teknologian käytön ja järjestelmien muuttumisen välillä havaittiin lineaarista riippuvuutta. Kulttuureittan tärkeimmät ohjausjärjestelmien muuttamiseen johtaneet syyt olivat informaatiotarpeiden muuttuminen, taloudellisen ohjauksen tehostaminen, kilpailun kiristyminen ja markkinoiden laajeneminen.
Kob-teoreettisen viitekehyksen avulla toiminnallisen tehokkuustavoittelun oletetaan edistävän AMT-teknologian käyttöä, vaikuttavan ohjausjärjestelmien muuttumiseen sekä kulttuuriin, mutta rajoittavan muiden paitsi tehokkuutta suosivan organisaatiokulttuurin syntymistä. Empiirinen aineisto kerättiin internetkyselynä kesällä 2005. Kysely osoitettiin 305:lle tuotantoteollisuuden ammattilaiselle. Vastausprosentiksi muodostui 23. Aineistomuuttujien välistä riippuvuutta tutkitaan ristiintaulukoinnin ja korrelaatioiden avulla. Tilastollisista menetelmistä käytetään lisäksi regressio- ja klusterianalyysia.
Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset tuotantosektorin pk-yritykset olivat kaikkein muutoshalukkaimpia. Noin kolmasosa tutkituista 23 järjestelmästä muuttui vuosien 2002-2005 aikana. Eniten uudistettiin suunnittelu- ja valvontajärjestelmiä. AMT-teknologia ja kehityssuuntautunut organisaatiokulttuuri korreloivat positiivisesti muuttumisen kanssa. Yritykset olivat pääosin organisaatiokeskeisiä ja tuotantosuuntautuneita. Tuotantosektorilla dominoi rationaalinen organisaatiokulttuuri. Teknologian käytön lisääntyminen vaikutti kehityssuuntautuneemman kulttuurin kehittymiseen. Viiden muuttujan regressiomallin selitysaste oli 22,0. Teknologian käytön ja järjestelmien muuttumisen välillä havaittiin lineaarista riippuvuutta. Kulttuureittan tärkeimmät ohjausjärjestelmien muuttamiseen johtaneet syyt olivat informaatiotarpeiden muuttuminen, taloudellisen ohjauksen tehostaminen, kilpailun kiristyminen ja markkinoiden laajeneminen.