Lasten tietokonepelien käytettävyys: Tarkastelussa Ollo Aurinkolaakson markkinoilla ja Muumit ja salaperäiset huudot
Ritari, Tiina (2008)
Ritari, Tiina
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vastaako leikki-ikäisten lasten tietokonepelin käyttöliittymä käytettävyydeltään kohderyhmän kykyjä. Tarkemmassa tarkastelussa on Ollo Aurinkolaakson markkinoilla -peli sekä Muumit ja salaperäiset huudot -peli. Käyttöliittymä on ohjelman tai laitteen osa, jonka avulla käyttäjä käyttää tuotetta. Käytettävyys ilmentää sitä, miten hyvin jokin ohjelma soveltuu suunniteltuun tarkoitukseen tietylle kohderyhmälle. Tärkein tutkimuskysymys on, ymmärtääkö leikki-ikäinen lapsi pelin käyttöliittymän keskeisten elementtien ja niiden toiminnallisuuden oikealla tavalla ja pystyykö hän niiden kautta pelaamaan itsenäisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu käytettävyyden tunnusmerkeistä lasten peleissä sekä tutkimuksista, joita on tehty lasten toimimisesta käytettävyystestaajina.
Alle kouluikäiset lapset ovat suuri kohderyhmä peliteollisuudessa, minkä vuoksi on tarpeellista selvittää osaavatko valmistajat suunnitella pelit niin, että lapset pystyvät hallitsemaan peliä itsenäisesti. Usein lapsia ei käytetä apuna pelin suunnittelussa tai edes testauksessa, vaikka nimenomaan todellisten loppukäyttäjien avulla saisi todellisen tuloksen pelin käytettävyydestä. Pelien valmistajat pitävät lasten käyttöä apulaisina ehkä liian työläänä tai eivät tule edes ajatelleeksi kyseistä mahdollisuutta.
Tutkimus toteutetaan käyttäjätestin, osallistuvan havainnoinnin sekä heuristisen arvion avulla. Heuristiikat tarkoittavat listaa säännöistä ja ohjeista, joita käytettävyydeltään hyvän käyttöliittymän pitäisi noudattaa. Käyttäjätestaajina toimii kuusi pelin kohderyhmään kuuluvaa lasta, 3 tyttöä ja 3 poikaa, joilla on jonkin verran kokemusta pelaamisesta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että molempien käytettävyys oli kohtuullisella tasolla. Ollo-pelin käytettävyys oli hyvä ja varsinaisia käytettävyysongelmia ei löytynyt. Muumi-pelistä löytyi jonkin verran käytettävyysongelmia, jotka eivät ole laadultaan vakavia tai pelaamisen estäviä. Käytetyt tutkimusmetodit tukivat toisiaan ja tulokset vaikuttavat yhdenmukaisilta ja valideilta.
Alle kouluikäiset lapset ovat suuri kohderyhmä peliteollisuudessa, minkä vuoksi on tarpeellista selvittää osaavatko valmistajat suunnitella pelit niin, että lapset pystyvät hallitsemaan peliä itsenäisesti. Usein lapsia ei käytetä apuna pelin suunnittelussa tai edes testauksessa, vaikka nimenomaan todellisten loppukäyttäjien avulla saisi todellisen tuloksen pelin käytettävyydestä. Pelien valmistajat pitävät lasten käyttöä apulaisina ehkä liian työläänä tai eivät tule edes ajatelleeksi kyseistä mahdollisuutta.
Tutkimus toteutetaan käyttäjätestin, osallistuvan havainnoinnin sekä heuristisen arvion avulla. Heuristiikat tarkoittavat listaa säännöistä ja ohjeista, joita käytettävyydeltään hyvän käyttöliittymän pitäisi noudattaa. Käyttäjätestaajina toimii kuusi pelin kohderyhmään kuuluvaa lasta, 3 tyttöä ja 3 poikaa, joilla on jonkin verran kokemusta pelaamisesta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että molempien käytettävyys oli kohtuullisella tasolla. Ollo-pelin käytettävyys oli hyvä ja varsinaisia käytettävyysongelmia ei löytynyt. Muumi-pelistä löytyi jonkin verran käytettävyysongelmia, jotka eivät ole laadultaan vakavia tai pelaamisen estäviä. Käytetyt tutkimusmetodit tukivat toisiaan ja tulokset vaikuttavat yhdenmukaisilta ja valideilta.