Johtamiskäyttäytyminen pankissa. Tutkimuksen lähtökohtana Robert J. Housen tavoite-polkuteoria.
Rintapää, Kirsi (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Esimiestyö sisältää paljon tehtäviä, jotka ovat oleellisia esimies-alaissuhteen toimivuuden kannalta. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, pätevätkö Robert J. Housen amerikkalaiseen kulttuuriin 1970-luvulla tehdyt tavoite-polkuteorian mukaiset elementit nykyaikaisessa johtamistoiminnassa suomalaisessa yritysympäristössä. Pankkitoimiala valittiin tutkimuksen kohteeksi, sillä kyseisessä pankissa oli muuttunut esimiesjärjestelmä perinteisestä pankin johtamisesta konseptijohtamiseksi. Tutkimusstrategia oli eksploratiivinen, kertoen minkälaisista ulottuvuuksista ilmiö muodostuu empiirisessä todellisuudessa.
Tutkielma koostuu teoriaosasta, joka perustuu keskeiseen kirjallisuuteen esimies-alaissuhteista sekä empiriaosasta, jonka analysoitava data kerättiin kvantitatiivisen lähestymistavan avulla käyttämällä kyselylomaketta. Kyselylomake lähetettiin alaisille ja heidän esimiehilleen. Tutkimuksen tutkimusongelma muodostuu kahdesta kysymyksestä. Ensinnäkin pyritään selventämään kuvaa, millaisena alaiset näkevät oman esimiehensä. Toiseksi selvitetään esimiesten omaa käsitystään omasta esimiestoiminnastaan. Käsitysten välisiä eroja tarkastellaan tutkimustuloksissa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tavoite-polkuteoria toimi joiltain osin suomalaisessa yritysmaailmassa. Housen teorian mukaisen polun selkiyttämiseksi tulisi kohdeyrityksessä kiinnittää huomiota osaamisen johtamiseen ja tavoitteen saavuttamisessa keskinäiseen kanssakäymiseen ja alaisten tukemiseen. Alaiset ovat tyytyväisiä esimiehiinsä erityisesti vastuun ja vapauden antamisessa. Toisaalta se on luonut epävarmuutta ja pelkoa vastuullisten päätösten tekemisessä. Esimiehet pitivät itseään managereina, mutteivät niinkään kokeneet henkilöstöjohtamista omakseen. Esimiesten vastauksissa nousi esiin ensisijaisesti esiin työn monipuolisuus ja vastuullisuus, toisaalta kiire ja yksinäisyys. Esimiehet tarvitsisivat tukea johtamiseen organisaation taholta, esimerkiksi työnohjauksen avulla.
Tutkielma koostuu teoriaosasta, joka perustuu keskeiseen kirjallisuuteen esimies-alaissuhteista sekä empiriaosasta, jonka analysoitava data kerättiin kvantitatiivisen lähestymistavan avulla käyttämällä kyselylomaketta. Kyselylomake lähetettiin alaisille ja heidän esimiehilleen. Tutkimuksen tutkimusongelma muodostuu kahdesta kysymyksestä. Ensinnäkin pyritään selventämään kuvaa, millaisena alaiset näkevät oman esimiehensä. Toiseksi selvitetään esimiesten omaa käsitystään omasta esimiestoiminnastaan. Käsitysten välisiä eroja tarkastellaan tutkimustuloksissa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tavoite-polkuteoria toimi joiltain osin suomalaisessa yritysmaailmassa. Housen teorian mukaisen polun selkiyttämiseksi tulisi kohdeyrityksessä kiinnittää huomiota osaamisen johtamiseen ja tavoitteen saavuttamisessa keskinäiseen kanssakäymiseen ja alaisten tukemiseen. Alaiset ovat tyytyväisiä esimiehiinsä erityisesti vastuun ja vapauden antamisessa. Toisaalta se on luonut epävarmuutta ja pelkoa vastuullisten päätösten tekemisessä. Esimiehet pitivät itseään managereina, mutteivät niinkään kokeneet henkilöstöjohtamista omakseen. Esimiesten vastauksissa nousi esiin ensisijaisesti esiin työn monipuolisuus ja vastuullisuus, toisaalta kiire ja yksinäisyys. Esimiehet tarvitsisivat tukea johtamiseen organisaation taholta, esimerkiksi työnohjauksen avulla.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]