Syitten ja seurausten välittyminen henkilöstövähennyksistä kertovista tiedotteista uutisiin
Rintala, Krista (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tiedotteiden ja niiden perusteella kirjoitettujen uutisten välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Aineisto koostui kymmenestä yrityksien lähettämästä tiedotteesta ja kymmenestä sanomalehti Pohjalaisen taloussivuilla julkaistusta uutisesta. Tiedotteet ja uutiset käsittelivät yritysten aloittamia henkilöstövähennyksiä eli yt-neuvotteluita, lomautuksia ja irtisanomisia.
Teoreettisena taustana oli intertekstuaalinen analyysi, jonka avulla eroja ja yhtäläisyyksiä jäljitettiin teksteistä. Jälkiä etsittiin erittelemällä ja luokittelemalla kausaalisia osatekijöitä eli syitä, ratkaisuja, seurauksia, tavoitteita, estäviä tekijöitä sekä sivuvaikutuksia ja lisäseurauksia. Kausaalisista osatekijöistä käytettyjä ilmaisuja ja sanavalintoja tarkasteltiin kollokaatioanalyysillä, jossa muodostettiin sanapareja substantiiveihin ja sanaliittoihin liittyvistä verbeistä.
Tutkimukselle asetettiin kolme tehtävää. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin sitä, siirtyivätkö tiedotteiden sisältämät kausaaliset osatekijät uutisiin ja missä järjestyksessä osatekijät esiintyivät tiedotteissa ja uutisissa. Toisessa vaiheessa analysoitiin sitä, siirtyvätkö kausaalisista osatekijöistä käytetyt ilmaisut ja sanavalinnat tiedotteista uutisiin sekä sitä, millaisia käytetyt ilmaistut olivat. Tutkimus osoitti, että kausaaliset osatekijät siirtyivät uutisiin melko pienin poistoin, lisäyksin ja muutoksin. Syyt sijoittuivat tiedotteissa alkuun ja seuraukset loppuun. Uutiset alkoivat ratkaisuilla ja seurauksilla. Tavoitteet kerrottiin uutisten lopussa tai ne jätettiin pois kokonaan. Sanavalinnoista ja ilmaisuista pieni osa siirtyi muuttamattomana uutiseen. Toimittajat käyttivät myös jonkin verran suorempaa kieltä. Toimittajat näyttäisivät pitävän tiedotteita uutisten pohjana melko suuressa määrin. Vaikka toimittajat pitäytyvät tiedotteiden sisältämissä tiedoissa, he muuttavat tiedotteita uutismaisemmiksi muokkaamalla kieltä ja rikkomalla tiedotteissa käytetyn asioiden esitysjärjestyksen.
Teoreettisena taustana oli intertekstuaalinen analyysi, jonka avulla eroja ja yhtäläisyyksiä jäljitettiin teksteistä. Jälkiä etsittiin erittelemällä ja luokittelemalla kausaalisia osatekijöitä eli syitä, ratkaisuja, seurauksia, tavoitteita, estäviä tekijöitä sekä sivuvaikutuksia ja lisäseurauksia. Kausaalisista osatekijöistä käytettyjä ilmaisuja ja sanavalintoja tarkasteltiin kollokaatioanalyysillä, jossa muodostettiin sanapareja substantiiveihin ja sanaliittoihin liittyvistä verbeistä.
Tutkimukselle asetettiin kolme tehtävää. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin sitä, siirtyivätkö tiedotteiden sisältämät kausaaliset osatekijät uutisiin ja missä järjestyksessä osatekijät esiintyivät tiedotteissa ja uutisissa. Toisessa vaiheessa analysoitiin sitä, siirtyvätkö kausaalisista osatekijöistä käytetyt ilmaisut ja sanavalinnat tiedotteista uutisiin sekä sitä, millaisia käytetyt ilmaistut olivat. Tutkimus osoitti, että kausaaliset osatekijät siirtyivät uutisiin melko pienin poistoin, lisäyksin ja muutoksin. Syyt sijoittuivat tiedotteissa alkuun ja seuraukset loppuun. Uutiset alkoivat ratkaisuilla ja seurauksilla. Tavoitteet kerrottiin uutisten lopussa tai ne jätettiin pois kokonaan. Sanavalinnoista ja ilmaisuista pieni osa siirtyi muuttamattomana uutiseen. Toimittajat käyttivät myös jonkin verran suorempaa kieltä. Toimittajat näyttäisivät pitävän tiedotteita uutisten pohjana melko suuressa määrin. Vaikka toimittajat pitäytyvät tiedotteiden sisältämissä tiedoissa, he muuttavat tiedotteita uutismaisemmiksi muokkaamalla kieltä ja rikkomalla tiedotteissa käytetyn asioiden esitysjärjestyksen.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]