KAAVOITUS JA YVA-MENETTELY HYPERMARKET-RAKENTAMISESSA KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA.
Rinta-Jouppi, Juha (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Kaupan rakennemuutokset ja suomalaisten kuluttajien ostoskäyttäytyminen ovat muuttaneet merkittävästi vähittäiskaupan yksiköiden pinta-alaa suuremmaksi viimeisen 20 vuoden aikana. Tästä on ollut seurauksena muun muassa yhdyskuntarakenteen hajautumista ja pienten myymälöiden lakkauttamisia, mistä on edelleen ollut seurauksena palveluiden alueellisen saatavuuden heikkeneminen. Lisäksi vähittäiskauppaan kohdistuneet muutokset ovat osaltaan aiheuttaneet rakennuslainsäädännön uudistamispaineita.
Tutkimuksessa tarkastellaan kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin roolia ja tarpeellisuutta kestävän kehityksen eri näkökulmista suunniteltaessa ja toteutettaessa hypermarkettia yksittäiseen kuntaan. Tarkastelussa otetaan huomioon myös mahdolliset hypermarketin aiheuttamat haitalliset ympäristö-vaikutukset sekä keinot niiden ehkäisemiseksi. Lisäksi tutkimus pyrkii hahmottamaan rakennuslainsäädännön muutoksia ja vähittäiskaupan rakenteen yleistä kehityskulkua.
Tutkimusta voidaan luonnehtia pohjimmiltaan oikeusdogmaattiseksi. Lähestymistavaltaan tutkimus on kotimainen ja kuuluu oikeusalajaottelussa ympäristöoikeuteen ja edelleen laajemmin kartoitettuna julkisoikeuteen työn hallinto-oikeudellisen perspektiivin vuoksi. Keskeisinä käsitteinä tutkimuksessa esiintyvät hypermarket, kaavoitus, kestävä kehitys, vähittäiskaupan suuryksikkö sekä YVA-menettely. Aineistoina on käytetty varsin laajaa case-tapausta, kirjallisuutta, oikeustapauksia sekä virallislähteitä.
Kaavoitus ja YVA-menettely ovat pakollisia suunniteltaessa ja rakennettaessa vähittäiskaupan suurmyymälää eli hypermarkettia. Niiden avulla pyritään ohjaamaan ja seuraamaan yhdessä tarkentavien kaavamääräysten kanssa yksikön sijoittumista ja toimintaa siten, että ratkaisussa otetaan huomioon vaikutusalueen asukkaat, kaupan intressit, yhdyskuntarakenne ja muut ympäristötekijät. Keskeisenä ohjenuorana ratkaisuja tehtäessä on kestävän kehityksen periaate sisältäen ekologisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen osa-alueen.
Hypermarketin vaikutusalueella tulisi kiinnittää huomiota mahdollisten haitallisten ympäristövaikutusten lisäksi laadittuihin kaavoihin, olemassa olevaan rakennuskantaan, kaupunkikuvan säilymiseen, liikenneyhteyksiin, yhdyskuntarakenteeseen usean kunnan alueella sekä sosiaalisten vaikutusten muutoksiin. Näin voidaan poistaa jo ennakolta prosessissa ilmeneviä mahdollisia jännitteitä.
Hypermarkettien lukumäärän kasvamisen voidaan olettaa hidastuvan tulevaisuudessa etenkin tiheään asutuilla alueilla, koska ruokakuntien koko pienenee ja henkilöautojen sekä julkisen liikenteen käyttökustannukset lisääntyvät vuosittain. Maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvä avoin, osallistava ja vaikutus-mahdollisuudet osoittava kuntien poliittinen päätöksenteko on silti edelleen tärkeässä asemassa hypermarketteja suunniteltaessa.
Tutkimuksessa tarkastellaan kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin roolia ja tarpeellisuutta kestävän kehityksen eri näkökulmista suunniteltaessa ja toteutettaessa hypermarkettia yksittäiseen kuntaan. Tarkastelussa otetaan huomioon myös mahdolliset hypermarketin aiheuttamat haitalliset ympäristö-vaikutukset sekä keinot niiden ehkäisemiseksi. Lisäksi tutkimus pyrkii hahmottamaan rakennuslainsäädännön muutoksia ja vähittäiskaupan rakenteen yleistä kehityskulkua.
Tutkimusta voidaan luonnehtia pohjimmiltaan oikeusdogmaattiseksi. Lähestymistavaltaan tutkimus on kotimainen ja kuuluu oikeusalajaottelussa ympäristöoikeuteen ja edelleen laajemmin kartoitettuna julkisoikeuteen työn hallinto-oikeudellisen perspektiivin vuoksi. Keskeisinä käsitteinä tutkimuksessa esiintyvät hypermarket, kaavoitus, kestävä kehitys, vähittäiskaupan suuryksikkö sekä YVA-menettely. Aineistoina on käytetty varsin laajaa case-tapausta, kirjallisuutta, oikeustapauksia sekä virallislähteitä.
Kaavoitus ja YVA-menettely ovat pakollisia suunniteltaessa ja rakennettaessa vähittäiskaupan suurmyymälää eli hypermarkettia. Niiden avulla pyritään ohjaamaan ja seuraamaan yhdessä tarkentavien kaavamääräysten kanssa yksikön sijoittumista ja toimintaa siten, että ratkaisussa otetaan huomioon vaikutusalueen asukkaat, kaupan intressit, yhdyskuntarakenne ja muut ympäristötekijät. Keskeisenä ohjenuorana ratkaisuja tehtäessä on kestävän kehityksen periaate sisältäen ekologisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen osa-alueen.
Hypermarketin vaikutusalueella tulisi kiinnittää huomiota mahdollisten haitallisten ympäristövaikutusten lisäksi laadittuihin kaavoihin, olemassa olevaan rakennuskantaan, kaupunkikuvan säilymiseen, liikenneyhteyksiin, yhdyskuntarakenteeseen usean kunnan alueella sekä sosiaalisten vaikutusten muutoksiin. Näin voidaan poistaa jo ennakolta prosessissa ilmeneviä mahdollisia jännitteitä.
Hypermarkettien lukumäärän kasvamisen voidaan olettaa hidastuvan tulevaisuudessa etenkin tiheään asutuilla alueilla, koska ruokakuntien koko pienenee ja henkilöautojen sekä julkisen liikenteen käyttökustannukset lisääntyvät vuosittain. Maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvä avoin, osallistava ja vaikutus-mahdollisuudet osoittava kuntien poliittinen päätöksenteko on silti edelleen tärkeässä asemassa hypermarketteja suunniteltaessa.