Gender or Power? Tag Questions in Patricia Cornwell's Black Notice and The Last Precinct
Riihimäki, Kaisa (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena ovat englannin kielen liitekysymykset (tag questions) ja niiden suhde puhujan sukupuoleen ja siihen asemaan, joka puhujalla on vuorovaikutustilanteessa. Materiaalina tutkimuksessa ovat Patricia Cornwellin rikosromaanit Black Notice ja The Last Precinct. Oletuksena on, että puhujan asema keskustelutilanteessa vaikuttaa liitekysymysten määrään ja niiden fuktioihin enemmän kuin hänen sukupuolensa ja että henkilöt, jotka ovat hallitsevassa asemassa keskustelutilanteessa käyttävät kysymyksiä enemmän kuin alemmassa asemassa olevat.
Liitekysymysten on alunperin oletettu osoittavan vain puhujan epävarmuutta sanomansa todenperäisyyttä kohtaan, jolloin niiden oletettiin olevan yleisiä naisten puheessa. Uusimmissa tutkimuksissa liitekysymyksillä on kuitenkin osoitettu olevan useita eri funktioita. Tutkielmassani jaoin liitekysymykset neljään eri kategoriaan sen mukaan pyrkiikö puhuja niiden avulla saamaan varmistuksen ajatukselleen, kutsumaan muita osallistumaan keskusteluun, lieventämään kritisoivia kommentteja tai käskyjä vai vahvistamaan negatiivisia kommentteja. Tältä pohjalta oli mahdollista analysoida, miten miehet ja naiset ja toisaalta valtaapitävät ja alemmassa asemassa olevat käyttävät liitekysymyksiä keskusteluissa.
Tutkimuksessa selvisi, että miesten ja naisten välillä ei liitekysymysten käytössä ollut suuria eroja, vaan miehet ja naiset käyttivät lähes kaikkia liitekysymysten funktioita yhtä paljon. Toisaalta ryhmät käyttivät liitekysymysten funktioita osittain eri tarkoituksiin. Erot olivat selvemmät valtaapitävien ja alemmassa asemassa olevien puhujien välillä. Hallitsevassa asemassa olevat keskustelijat käyttivät liitekysymyksiä selvästi alemmassa asemassa olevia enemmän keskustelun johtamiseen ja muiden puhujien johdatteluun sekä vahvistamaan kritisoivia tai loukkaavia kommentteja.
Liitekysymysten on alunperin oletettu osoittavan vain puhujan epävarmuutta sanomansa todenperäisyyttä kohtaan, jolloin niiden oletettiin olevan yleisiä naisten puheessa. Uusimmissa tutkimuksissa liitekysymyksillä on kuitenkin osoitettu olevan useita eri funktioita. Tutkielmassani jaoin liitekysymykset neljään eri kategoriaan sen mukaan pyrkiikö puhuja niiden avulla saamaan varmistuksen ajatukselleen, kutsumaan muita osallistumaan keskusteluun, lieventämään kritisoivia kommentteja tai käskyjä vai vahvistamaan negatiivisia kommentteja. Tältä pohjalta oli mahdollista analysoida, miten miehet ja naiset ja toisaalta valtaapitävät ja alemmassa asemassa olevat käyttävät liitekysymyksiä keskusteluissa.
Tutkimuksessa selvisi, että miesten ja naisten välillä ei liitekysymysten käytössä ollut suuria eroja, vaan miehet ja naiset käyttivät lähes kaikkia liitekysymysten funktioita yhtä paljon. Toisaalta ryhmät käyttivät liitekysymysten funktioita osittain eri tarkoituksiin. Erot olivat selvemmät valtaapitävien ja alemmassa asemassa olevien puhujien välillä. Hallitsevassa asemassa olevat keskustelijat käyttivät liitekysymyksiä selvästi alemmassa asemassa olevia enemmän keskustelun johtamiseen ja muiden puhujien johdatteluun sekä vahvistamaan kritisoivia tai loukkaavia kommentteja.