Esimiesten kokemuksia ja näkemyksiä esimiesviestinnästä organisaatiossa
Repola, Anne-Mari (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten yrityksen esimiehet kokevat ja näkevät esimiesviestinnän ja mitkä piirteet ja tekijät vaikuttavat heidän mielestään esimiesviestinnän onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Selvitän, miten esimiehen työnkuva ja työtehtävät, asema, työskentelypaikka alaisiin nähden sekä alaisten määrä vaikuttavat edellä mainittuihin esimiesten kokemuksiin ja näkemyksiin esimiesviestinnästä.
Aineistona tutkimuksessani on kansainvälisen kohdeyrityksen Suomen yksikön esimiehille syyskuussa 2005 tekemäni kyselyn tulokset. Kohdeyrityksen koko, organisaatiorakenne ja esimiesten sijoittuminen useaan tasoon tekee siitä hyvän tutkimuskohteen. Kyselylomakkeesta hyödynnän tutkimuksessani kaikki siinä olevat 12 strukturoitua kysymystä, neljä avointa kysymystä sekä kaikki 11 taustakysymystä. Kysely lähetettiin 848 esimiehelle ja vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 332 kappaletta. Tutkimukseni on kvantitatiivinen. Muodostan vastauksista taulukoita ja kuvioita, joita analysoin. Avoimia kysymyksiä analysoin sisällönanalyysin menetelmällä.
Esimiesviestinnällä tarkoitan tutkimuksessani sekä esimiesten keskinäistä viestintää että esimies-alaisviestintää. Varsinaista määritelmää esimiesviestinnän käsitteelle ei ole ole-massa. Kirjallisuuden perusteella katson esimiesviestinnän koostuvan viestintäkanavista, tiedonlähteistä, palautteesta ja tavoitteesta.
Tutkimukseni tulosten mukaan esimiehet kohdeyrityksessä tiedostavat oman viestintänsä tärkeyden, ja he tiedostavat ne seikat, joilla omaa viestintää ja viestintää yrityksessä voisi parantaa. Vaikka kirjallisuudessa ja kohdeyrityksessä todetaan kasvokkaisviestinnän olevan esimiesviestinnän tehokkain tapa viestiä, silti vastanneista esimiehistä valtaosa pitää sähköpostia tärkeimpänä viestintäkänavanaan. Avoimien vastausten perusteella sähköpostin käyttöä halutaan vähentää. Tulosten mukaan esimiesten viestinnän onnistumiseen vaikuttaa pääasiassa oikea viestintäkanavan valinta ja riittävä kommunikointi alaisten kanssa. Esimiesviestinnän epäonnistumisen takana oli pääasiassa esimiesten kiire, jolloin viestinnälle ei jää aikaa. Vastaajien työnkuvalla ja työtehtävillä, asemalla, työskentelypaikalla alaisiin nähden sekä alaisten määrällä ei ollut merkittävää vaikutusta vastanneiden esimiesten esimiesviestintään.
Aineistona tutkimuksessani on kansainvälisen kohdeyrityksen Suomen yksikön esimiehille syyskuussa 2005 tekemäni kyselyn tulokset. Kohdeyrityksen koko, organisaatiorakenne ja esimiesten sijoittuminen useaan tasoon tekee siitä hyvän tutkimuskohteen. Kyselylomakkeesta hyödynnän tutkimuksessani kaikki siinä olevat 12 strukturoitua kysymystä, neljä avointa kysymystä sekä kaikki 11 taustakysymystä. Kysely lähetettiin 848 esimiehelle ja vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 332 kappaletta. Tutkimukseni on kvantitatiivinen. Muodostan vastauksista taulukoita ja kuvioita, joita analysoin. Avoimia kysymyksiä analysoin sisällönanalyysin menetelmällä.
Esimiesviestinnällä tarkoitan tutkimuksessani sekä esimiesten keskinäistä viestintää että esimies-alaisviestintää. Varsinaista määritelmää esimiesviestinnän käsitteelle ei ole ole-massa. Kirjallisuuden perusteella katson esimiesviestinnän koostuvan viestintäkanavista, tiedonlähteistä, palautteesta ja tavoitteesta.
Tutkimukseni tulosten mukaan esimiehet kohdeyrityksessä tiedostavat oman viestintänsä tärkeyden, ja he tiedostavat ne seikat, joilla omaa viestintää ja viestintää yrityksessä voisi parantaa. Vaikka kirjallisuudessa ja kohdeyrityksessä todetaan kasvokkaisviestinnän olevan esimiesviestinnän tehokkain tapa viestiä, silti vastanneista esimiehistä valtaosa pitää sähköpostia tärkeimpänä viestintäkänavanaan. Avoimien vastausten perusteella sähköpostin käyttöä halutaan vähentää. Tulosten mukaan esimiesten viestinnän onnistumiseen vaikuttaa pääasiassa oikea viestintäkanavan valinta ja riittävä kommunikointi alaisten kanssa. Esimiesviestinnän epäonnistumisen takana oli pääasiassa esimiesten kiire, jolloin viestinnälle ei jää aikaa. Vastaajien työnkuvalla ja työtehtävillä, asemalla, työskentelypaikalla alaisiin nähden sekä alaisten määrällä ei ollut merkittävää vaikutusta vastanneiden esimiesten esimiesviestintään.