Konsernin verosuunnittelu
Ehrlund, Janne (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää konsernin verosuunnittelun tärkeimpiä keinoja. Verosuunnittelua tutkittiin yrityksen kannalta osana yrityssuunnittelua ja keskityttiin osakeyhtiöiden muodostamiin konserneihin. Tutkielmassa keskityttiin osakeyhtiölain 1. luvun 3 §:n sekä konserniavustuslain konsernimäärittelyn mukaisten konsernien vero-suunnitteluun. Verosuunnittelusta pyrittiin tuomaan esiin erityisesti konsernirakenteen mahdollistamia verosuunnittelun mahdollisuuksia sekä sen aiheuttamia etuja ja haittoja.
Tutkielmassa keskityttiin kolmeen pääasialliseen konsernin verosuunnittelun osaan; yritysjärjestelyihin, konserniavustukseen ja -tukeen sekä konsernin osingonjakoon. Tämän lisäksi neljänneksi osaksi tutkielmaa otettiin muita yksittäisiä konsernirakenteeseen liittyviä verosuunnittelumahdollisuuksia.
Konsernin verosuunnittelusta pyrittiin tutkielmassa esittämään eri vaihtoehtojen aiheut-tamat veroseuraamukset ja avoinna olevat vaihtoehdot, mutta ei pyritty yksilöimään verotuksellisesti parasta vaihtoehtoa. Tutkielmassa käsiteltiin myös verosuunnittelun termistöä sekä verorasituksen pienentämisen ja illegaalin verokierron välistä eroa. Vero-suunnittelun edellytyksiä pyrittiin esittämään lainsäädännön ohella myös korkeimman hallinto-oikeuden ja keskusverolautakunnan päätösten avulla.
Tutkielmassa keskityttiin kolmeen pääasialliseen konsernin verosuunnittelun osaan; yritysjärjestelyihin, konserniavustukseen ja -tukeen sekä konsernin osingonjakoon. Tämän lisäksi neljänneksi osaksi tutkielmaa otettiin muita yksittäisiä konsernirakenteeseen liittyviä verosuunnittelumahdollisuuksia.
Konsernin verosuunnittelusta pyrittiin tutkielmassa esittämään eri vaihtoehtojen aiheut-tamat veroseuraamukset ja avoinna olevat vaihtoehdot, mutta ei pyritty yksilöimään verotuksellisesti parasta vaihtoehtoa. Tutkielmassa käsiteltiin myös verosuunnittelun termistöä sekä verorasituksen pienentämisen ja illegaalin verokierron välistä eroa. Vero-suunnittelun edellytyksiä pyrittiin esittämään lainsäädännön ohella myös korkeimman hallinto-oikeuden ja keskusverolautakunnan päätösten avulla.