Dementoitunutta kotona hoitavan omaishoitajan verkosto Vaasan kaupungissa
Rentola, Anna-Maija (2008)
Rentola, Anna-Maija
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Väestön ikääntyminen ja ikääntymisen myötä kasvavat sairausryhmät ovat nykypäivänä suuri haaste yhteiskunnalle. Yksi merkittävimmistä sairausryhmistä ovat dementoivat sairaudet. Kasvava muistihäiriöisten ryhmä asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän selviytymisen koetukselle. Kotona asuva dementoitunut tarvitsee erilaisia palveluja ja tukimuotoja selviytyäkseen kotona. Palveluiden ja tukimuotojen lisäksi dementoituneen kotihoito mahdollistuu omaishoitajan suurella työpanoksella. Omaishoitajien asemaa onkin pyritty parantamaan lakiuudistuksella. Erilaiset verkostot ja verkostoituminen ovat yhteiskuntamme trendisanoja. Verkostomaista työskentelyä on peräänkuulutettu myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamisessa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää dementoitunutta läheistään kotona hoitavan omaishoitajan verkostoa. Mikä verkosto on ja millaisen sen tulisi olla, jotta se tukisi kotihoitoa omaishoitajan näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosa laajenee käsitteiden, verkosto, omaishoito ja dementoitunut läheinen, ympärille. Tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusongelmaan haettiin vastausta seuraavilla teemoilla: 1) Mikä on dementoitunutta läheistään kotona hoitavan omaishoitajan verkoston rakenne? 2) Millainen on dementoitunutta läheistään kotona hoitavan omaishoitajan verkoston toiminta? 3) Millainen on dementoitunutta läheistään kotona hoitavan omaishoitajan sosiaalinen verkosto? 4) Miten dementoituneen kotihoito on omaishoitajan mielestä järjestetty Vaasan kaupungissa? Tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltiin 12 Vaasan kaupungissa asuvaa dementoitunutta kotona hoitavaa omaishoitajaa. Aineiston analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä sekä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan omaishoitoperheiden tarpeet ja palvelujärjestelmän tuet eivät kohdanneet toisiaan. Apua ja tukea toivottiin enemmän kotiin. Omaishoitajat eivät olleet tietoisia erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Omaishoitajat eivät myöskään tienneet, mistä he olisivat niitä kyselleet. Dementoituneita läheisiään kotona hoitavien omaishoitajien verkoston rakenne muodostui virallisen sektorin ja epävirallisen sektorin toimijoista. Tutkimuksessa tuli esille vaikuttajahenkilöitä ja toimijoita, joilla oli erityinen merkitys omaishoitajien kotona selviytymisen kannalta. Julkisen sektorin puolelta nämä olivat lääkäri, omaishoidon tuesta vastaava henkilö ja sosiaalityöntekijä. Epävirallisen sektorin puolelta merkittäviä toimijoita olivat lapset ja yhdistystoiminta. Dementiayhdistyksen kautta omaishoitajat olivat saaneet parhaiten tietoa erilaisista palvelu- ja tukimuodoista. Omaishoitajien epävirallisessa tähtiverkostossa dementiayhdistyksellä oli suuri keskittyneisyyden aste. Julkisen sektorin ketjumaisessa verkostorakenteessa keskittyneisyys oli paljon vähäisempää. Dementoituneita kotona hoitavat omaishoitajat tarvitsevat ympärilleen toimivan verkoston. Tämän tutkimuksen tuloksena syntynyt omaishoitajien ideaaliverkosto mahdollistaa koko perheen tukemisen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää dementoitunutta läheistään kotona hoitavan omaishoitajan verkostoa. Mikä verkosto on ja millaisen sen tulisi olla, jotta se tukisi kotihoitoa omaishoitajan näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosa laajenee käsitteiden, verkosto, omaishoito ja dementoitunut läheinen, ympärille. Tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusongelmaan haettiin vastausta seuraavilla teemoilla: 1) Mikä on dementoitunutta läheistään kotona hoitavan omaishoitajan verkoston rakenne? 2) Millainen on dementoitunutta läheistään kotona hoitavan omaishoitajan verkoston toiminta? 3) Millainen on dementoitunutta läheistään kotona hoitavan omaishoitajan sosiaalinen verkosto? 4) Miten dementoituneen kotihoito on omaishoitajan mielestä järjestetty Vaasan kaupungissa? Tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltiin 12 Vaasan kaupungissa asuvaa dementoitunutta kotona hoitavaa omaishoitajaa. Aineiston analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä sekä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan omaishoitoperheiden tarpeet ja palvelujärjestelmän tuet eivät kohdanneet toisiaan. Apua ja tukea toivottiin enemmän kotiin. Omaishoitajat eivät olleet tietoisia erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Omaishoitajat eivät myöskään tienneet, mistä he olisivat niitä kyselleet. Dementoituneita läheisiään kotona hoitavien omaishoitajien verkoston rakenne muodostui virallisen sektorin ja epävirallisen sektorin toimijoista. Tutkimuksessa tuli esille vaikuttajahenkilöitä ja toimijoita, joilla oli erityinen merkitys omaishoitajien kotona selviytymisen kannalta. Julkisen sektorin puolelta nämä olivat lääkäri, omaishoidon tuesta vastaava henkilö ja sosiaalityöntekijä. Epävirallisen sektorin puolelta merkittäviä toimijoita olivat lapset ja yhdistystoiminta. Dementiayhdistyksen kautta omaishoitajat olivat saaneet parhaiten tietoa erilaisista palvelu- ja tukimuodoista. Omaishoitajien epävirallisessa tähtiverkostossa dementiayhdistyksellä oli suuri keskittyneisyyden aste. Julkisen sektorin ketjumaisessa verkostorakenteessa keskittyneisyys oli paljon vähäisempää. Dementoituneita kotona hoitavat omaishoitajat tarvitsevat ympärilleen toimivan verkoston. Tämän tutkimuksen tuloksena syntynyt omaishoitajien ideaaliverkosto mahdollistaa koko perheen tukemisen.