Viron verojärjestelmä taloustieteen näkökulmasta
Rautkorpi, Mirva (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Viron verojärjestelmä on yksi maailman liberaaleimmista. Virossa on käytössä yleinen tulovero, joka on sama niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin. Vuodesta 2000 lähtien yritykset ovat maksaneet veroa kuitenkin vain jakamastaan voitosta. Yksityishenkilöiden verotuksessa on käytössä verovapaa tulonosa, joka tekee järjestelmästä keskimääräisen veroasteen kannalta progressiivisen. Viron verotus on aiheuttanut paljon keskustelua siitä, olisiko tämän tyyppinen lineaarinen progressiivinen verotus tehokkaampi kuin useiden rajaveroasteiden progressiivinen malli, joka on käytössä useimmissa länsimaissa. Työn tavoite on selvittää Viron veropolitiikan taloudelliset perusteet eli löytää talousteoreettisia argumentteja tämän tyyppiselle verotukselle. Työssä tarkastellaan Viron verotusta pääasiassa kolmesta eri näkökulmasta. Näitä ovat tehokkuus, oikeudenmukaisuus ja yksinkertaisuus.
Moderni optimaalisen verotuksen teoria pohjautuu pitkälti Diamondin ja Mirrleesin (1971) verotuksen aiheuttamien vääristymien minimointiin perustuvaan tutkimukseen. Lisäksi työssä tarkastellaan siirtymätalouksien verotusta koskevaa tutkimusaineistoa. Muun muassa Tanzi (1992;1993;1999;2000), Tsibouris (2000) sekä Mitra ja Stern (2003) ovat tutkineet siirtymätalouden optimaalista verotusta.
Tutkimus osoitti, että matalatuloisten kohdalla verotus ei ole tehokasta siinä suhteessa, että se ei juuri kannusta lisäämään työn tarjontaa ja säästämistä. Keski- ja korkeatuloisten kohdalla tulokset ovat hieman epäselviä. Keskipalkka on Virossa hyvin matala ja verotus painottuu paljon hyödykeverotukseen, joten näyttäisi siltä, että verotuksen uudelleenjakovaikutukset ovat pienet ja kokonaisuudessaan verotus on alenevan rajahyödyn teorian valossa jopa regressiivistä. Viron verotuksen etu on sen yksinkertaisuus, joka on siirtymämaalle tärkeää veronkierron ja korruption ehkäisemiseksi. Koska matalapalkkaisia on paljon, suhteellisen korkeat rajaveroasteet alemmissa tuloluokissa ovat kuitenkin veronkierron kannalta ongelmallisia. Viron tulevat veronkevennykset saattavatkin selittyä Lafferin käyrän mukaisesti talouden tehokkuuden paranemisella ja veronkierron rajahyödyn laskulla.
Moderni optimaalisen verotuksen teoria pohjautuu pitkälti Diamondin ja Mirrleesin (1971) verotuksen aiheuttamien vääristymien minimointiin perustuvaan tutkimukseen. Lisäksi työssä tarkastellaan siirtymätalouksien verotusta koskevaa tutkimusaineistoa. Muun muassa Tanzi (1992;1993;1999;2000), Tsibouris (2000) sekä Mitra ja Stern (2003) ovat tutkineet siirtymätalouden optimaalista verotusta.
Tutkimus osoitti, että matalatuloisten kohdalla verotus ei ole tehokasta siinä suhteessa, että se ei juuri kannusta lisäämään työn tarjontaa ja säästämistä. Keski- ja korkeatuloisten kohdalla tulokset ovat hieman epäselviä. Keskipalkka on Virossa hyvin matala ja verotus painottuu paljon hyödykeverotukseen, joten näyttäisi siltä, että verotuksen uudelleenjakovaikutukset ovat pienet ja kokonaisuudessaan verotus on alenevan rajahyödyn teorian valossa jopa regressiivistä. Viron verotuksen etu on sen yksinkertaisuus, joka on siirtymämaalle tärkeää veronkierron ja korruption ehkäisemiseksi. Koska matalapalkkaisia on paljon, suhteellisen korkeat rajaveroasteet alemmissa tuloluokissa ovat kuitenkin veronkierron kannalta ongelmallisia. Viron tulevat veronkevennykset saattavatkin selittyä Lafferin käyrän mukaisesti talouden tehokkuuden paranemisella ja veronkierron rajahyödyn laskulla.